KHO pohtii Tiitisen listan julkistamista

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Suojelupoliisin apulaispäällikkö Petri Knape on aamupäivällä toistanut jälleen, että Tiitisen listan julkaiseminen saattaisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälistä yhteistyötä. Oikeudessa nousi esiin, että Tiitisen listan aineistosta puuttuu merkintä "salainen".

Kotimaa
Suojelupoliisin kyltti ovessa.
YLE

- 1990-luvun alussa Suojelupoliisissa ei ollut tapana merkitä lisämerkintöjä asiakirjoihin. Olemme kuitenkin ehdottomasti luvanneet Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulle, ettemme Tiitisen listaa anna muille osapuolille, sanoi Supon apulaispäällikkö Petri Knape KHO:lle.

Korkein hallinto-oikeus halusi esittää poikkeuksellisessa suullisessa istunnossa useita kysymyksiä Suojelupoliisille. KHO:ta muun muassa kiinnosti onko Suojelupoliisi käyttänyt Tiitisen listaa.

- Varsinaisesti tämä tiedusteluaineisto ei ole antanut aihetta erityisiin toimenpiteisiin. Tarkistuksia on kuitenkin tehty useita parin viimeisen vuosikymmenen aikana, sanoi Knape.

Oikeuden käsittelyssä Suojelupoliisi kieltäytyi vastaamasta kysymykseen, mistä Stasin niin sanottu Rosenholz-aineisto on Suomeen tullut. Yleisesti on aiemmin kuitenkin esitetty tieto, että Rosenholz-aineisto on tullut Suomeen Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:sta ja Tiitisen lista on saatu suoraan Länsi-Saksan turvallisuuspalvelusta.

- Sekä Tiitisen lista että Rosenholz-aineisto ovat Stasi-aineistoa, jota emme halua julkistaa, Knape sanoi oikeudessa.

Tiitisen listaa on Suojelupoliisista pyytänyt Nelosen uutisten toimittaja. KHO:ssa kuullaan tänään sekä Tiitisen listan pyytäneen toimittajan että Suojelupoliisin loppulausunnot. Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä asiassa viimeistään kahden kuukauden kuluttua.

Listalla 18 suomalaisen nimet

Korkein hallinto-oikeus on aloittanut pohdinnan niin sanotun Tiitisen listan julkaisemisesta. Tiitisen listalla on tiettävästi 18 suomalaisen nimet, joilla epäillään olleen yhteyksiä DDR:n tiedustelupalveluun Stasiin.

Suojelupoliisi sai listan Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta vuonna 1990. Nimensä lista on saanut Supon tuolloisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan. Nykyään Tiitinen on eduskunnan pääsihteeri.

Supo piti listaa epämääräisenä vihjetietona eikä sen pohjalta aloitettu tutkintaa. Tiitinen sulki listan presidentti Mauno Koiviston siunauksella kassakaappiin.

Listan salaamisesta on korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2003. Julkisuusasioihin on kuitenkin mahdollista hakea muutosta.

Suullinen istunto harvinainen

Helsingin hallinto-oikeus päätti kesällä 2008, että niin sanottu Tiitisen lista on annettava sitä pyytäneelle toimittajalle. Suojelupoliisi ei ratkaisuun kuitenkaan tyytynyt, vaan valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee asiaa perjantaina harvinaisessa suullisessa istunnossa viiden tuomarin kokoonpanossa.

Suurlähettiläs Alpo Rusi oli pyytänyt pääsyä niin sanotuksi sivuväliintulijaksi, koska hän katsoi tietojen salailun haitanneen puolustautumista hänen omassa oikeudenkäynnissään. KHO päätti kuitenkin torstaina, ettei Rusille anneta uutta mahdollisuutta väliintuloon tässä asiassa.

Supon mukaan suhteet kärsivät

Suojelupoliisin mukaan Tiitisen listan julkaiseminen vaarantaisi Supon suhteet ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin. Supon mukaan tietojen luovuttajilla pitää olla varmuus siitä, että annettu tieto pysyy salassa. Se on Supon mukaan ollut käytäntö vaikkei salaamista erikseen mainittaisi.

Ei voida olla varmoja, ettei tietojen julkistaminen vaaranna valtion turvallisuutta, Supo perustelee valituksessaan.

Lisäksi Supon mukaan vihjetietojen antaminen ulkopuolisille loukkaisi asianosaisten yksityisyyttä ja saattaisi aiheettomasti leimata heitä.

Muissa EU-maissa ei salailla

Hallinto-oikeus perusteli julkistamisratkaisua niin, ettei listan julkistamisella ole merkitystä Suomen nykyisille kansainvälisille suhteille vaan listan arvo on Suomen lähimenneisyyden selvittämisessä. Lisäksi asiakirjan luovuttajamaa ei ole erityisesti vaatinut salassapitoa.

Päätöksessä todetaan, että Suomen salaileva linja poikkeaa muista EU-maista, joissa on avattu pääsy Stasin aineistoihin ainakin tutkijoille. Hallinto-oikeus toteaa myös, että yhteydenpitoa vieraan valtion turvallisuuspalvelun kanssa ei voida katsoa kuuluvaksi yksityiselämän suojan piiriin.

Lähteet: YLE Uutiset / Hannele Muilu, Päivi Happonen