Suopursu on varsinainen tehokarkotin

Isoäidin perinteinen tapa laittaa ullakolle suopursun oksia suojaamaan villavaatteita ja turkiksia koituhoja vastaan oli toimiva. Uusi suomalainen tutkimus myös osoittaa, että kasvit tuottavat erilaisia kemiallisia puolustusyhdisteitä. Niillä ne suojautuvat ympäristön uhkia vastaan.

tiede
Kukkivia suopursu luonnossa.
Heli Mäkikauppila/YLE

Tuloksille voi löytyä käyttöä esimerkiksi luonnonmukaiseen kasvintuotantoon sopivina tuholaistentorjuntamenetelminä. Tulosten perusteella kasvillisuuden monimuotoisuuden merkitys korostuu metsäpuiden suojautuessa hyönteistuholaisia vastaan.

Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja MTT:n yhteistutkimuksessa havaittiin, että kasvaessaan suopursun läheisyydessä raudus- ja hieskoivu pidättävät lehtiensä pinnoille suopursun ilmaan päästämiä puolihaihtuvia yhdisteitä.

Kasvit yhteistyössä tuholaisia vastaan

Kasvit tuottavat erilaisia kemiallisia puolustusyhdisteitä, joilla ne suojautuvat kasvuympäristön stressitekijöitä vastaan. Haihtuvat yhdisteet toimivat kasvien puolustuksessa sekä ympäristötekijöiden muutoksia että kasvintuholaisia vastaan, pölyttäjien houkuttelijoina sekä vastaavat muun muassa useiden yrttikasvien lajityypillisistä aromeista.

Niillä on laajaa ekologista merkitystä ja ilmavälitteisyys tekee niistä ainutlaatuisia verrattuna muihin kasvien puolustusyhdisteisiin. Naapurikasvin haihtuvien yhdisteiden hyödyntämisen omaan puolustukseen voikin olettaa olevan kasville hyvin energiatehokkaan keinon lisätä sen omia menestymis- ja kilpailumahdollisuuksia.

Suopursu karkottaa mittarimadonkin

Viileän yön jälkeen koivun lehdestä vapautuikin enemmän suopursun tuottamaa palustrolia kuin mitään koivun omista haihtuvista yhdisteistä. Laboratoriokokeet osoittivat, että koivun lehtiä vioittavat tunturimittarin toukat ja lehtikärsäkkäät karttavat voimakkaasti suopursun hajua.

Lehtikärsäkkäät myös valitsivat mieluummin ilman suopursunaapuria kasvaneen koivunoksan ravinnokseen kuin suopursun läheisyydessä olleen oksan. Tulokset antavat aihetta uskoa, että kasvit voivat hyödyntää samassa eliöyhteisössä kasvavan naapurikasvin tuottamia haihtuvia yhdisteitä omia tuholaisiaan vastaan.

Toinen suojaa toista

Tutkimuksen tulos vahvistaa aiempia havaintoja suopursun hajuyhdisteiden karkoteominaisuuksista esimerkiksi puutiaisia ja hyttysiä vastaan. Tutkimus osoittaa erityisesti kasvien välisen vuorovaikutuksen tärkeyden mahdollisena kasviyhteisöjen koostumusta ja kasvien menestymistä säätelevänä tekijänä.

Itä-Suomen yliopiston mukaan tulokset vahvistavat aiempia havaintoja tiettyjen kasvien naapureita suojaavasta vaikutuksesta, mutta tarjoavat uuden selityksen sen toimintatavalle.

Oleellista on, että tässä niin sanotussa assosiatiivisessa vastustuskyvyssä ei vaadita kasvin omien voimavarojen eli ravinteiden ja energian kohdentamista puolustusyhdisteiden tuotantoon. Puolustus välittyy passiivisesti naapurustosta, kun puolihaihtuvat yhdisteet tarttuvat ja vapautuvat lehtipinnoista.

Tutkimus on julkaistu kasvitieteellisessä New Phytologist -lehdessä

Lähteet: YLE Uutiset