"Kouvola on ollut kulttuurien kohtauspaikka läpi esihistorian"

Kouvolan seudulla tutkitaan, kuinka aikaisin alueella on ollut asutusta ja maanviljelystä. Aiempien tutkimusten mukaan ihmisen toiminta on alkanut alueella luultua aiemmin. Arkeologin mielestä Pohjois-Kymenlaakso on ollut kulttuurien kohtauspaikka jo esihistoriassa.

Huhdasjärvi, Kouvola
arkeologi ja tutkija painavat näytteenottoputkea jään alle
YLE Anna Huittinen

Paikallisten säätiöiden rahoittama tutkimus alkoi tiistaina Jaalan Huhdasjärvellä. Helsingin yliopiston tutkijat Teija Alenius ja Teemu Mökkönen ottivat kairaamalla sedimenttinäytteitä järven pohjasta.

- Yritämme siitepölyanalyysin avulla selvittää, milloin Huhdasjärven alueella on alkanut viljely ja ylipäätään ihmisen maankäyttö, Teija Alenius toteaa.

Kouvola kulttuurien raja-aluetta

Huhdasjärvessä olevasta Pukkisaaresta on aiemmin löydetty viikinkiaikainen kalmisto sekä kivikautinen asuinpaikka, jotka tekevät paikasta mielenkiintoisen.

Perinteisesti rautakautisen maanviljelyn alueina on pidetty Lounais-Suomea, Satakuntaa ja Hämettä. Kouvolan seutua on pidetty vain asumattomana erämaana. Repoveden alueelta on kuitenkin jo aiemmin löytynyt merkkejä maanviljelystä jo n. 2 200 eKr. Risteysasema Kouvola on ollut aina.

- Arkeologina hahmotan materian kautta eri kulttuureja. Tällä alueella tietyt sisä-Suomen ilmiöt ovat äärirajoilla levinneisyyden suhteen. Samoin läntiset ja eteläiset vaikutteet ovat täällä äärirajallaan pohjoisessa. Kautta esihistorian tämä on ollut raja-aluetta, jossa eri kulttuurit sekoittuvat ja kohtaavat, Teemu Mökkönen sanoo.

Pysyvä maasto mielenkiintoinen arkeologille

Tutkijan kannalta Pohjois-Kymenlaakso on mielenkiintoinen alue myös maaston pysyvyyden vuoksi.

- Rannikolla maan kohoaminen muuttaa jatkuvasti ympäristöä, eikä sieltä ole mahdollista löytää jatkumoita. Maa nousee, meri vetäytyy ja ihminen siirtyy sen mukana. Hämeessä ja Pohjois-Kymenlaaksossa pienten järvien alueella ympäristö on pysynyt samana, ja siitepölyanalyyseissä on mahdollista päästä pitkiin jatkumoihin. Se on mielenkiintoista, Mökkönen toteaa.

Tutkimus jatkuu toukokuussa Vuohijärven ympäristössä, jossa tehdään arkeologisia inventointeja. Varsinaisia tuloksia on luvassa aikaisintaan vuoden lopussa.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Valtteri Kykkänen