Englannin kielen ylivalta johti kanteluun Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopiston kielipolitiikasta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelu koskee Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa, joka on päättänyt, että myös suomalaisten opiskelijoiden on käytettävä kaikissa opinnoissaan englannin kieltä, jos samassa ryhmässä on yksikin ulkomaalainen opiskelija.

kulttuuri
Helsingin yliopiston päärakennuksen joonialainen pylväikkö.
YLE Uutisgrafiikka

Kantelun on tehnyt yksi tiedekunnan opiskeljoista, joka katsoo kielipäätöksen rikkovan Suomen perustuslakia. Lain mukaan Suomen kansalaisilla on oikeus äidinkieliseen opetukseen. Suomen kielen professori Auli Hakulinen tukee kantelua.

- Suomeen mahtuu yksi ajatus kerrallaan, ja nyt se ajatus on kansainvälistyminen ja kilpailu. Sitä tulkitaan niin, että englantia pitäisi käyttää opinnoissa joka tasolla.

Kirjoittakoot suomalaiset huippututkijat englanniksi, se on ihan toinen asia kuin perusopiskelu sellaiselle, joka lähtee valmistuttuaan maalle sikoja hoitamaan, Hakulinen suomii.

Hänen mukaansa ongelma ovat erityisesti maisteriohjelmat, joita on aloitettu yliopistoissa suuri määrä, sekä suomen- että englannikielisiä. Säästöihin vedoten ne on helppo yhdistää, ja jos joukossa on yksi ulkomaalainen, määrätään kaikille kieleksi englanti.

Toinen ilmentymä kansainvälisyyden tavoittelusta ovat yliopistojen englanninkieliset nimet. Niitä ovat ottaneet ennen muuta muualla kuin Helsingissä sijaitsevat yliopistot.

- Maakuntien yliopistot synnytettiin palvelemaan paikallisia tarpeita, mutta nyt juuri ne ovat ensimmäisenä näyttämässä, että ne ovat hienoja ja kansainvälisiä. On University of Eastern Finland ja Lappeenranta University of Techology. Opetuksen ja tutkimuksen tasoa pelkkä nimi ei kuitenkaan nosta.

"Suomen kielelle tehdään väkivaltaa"

Pienen toivon kipinän Hakulinen näkee yliopistojen kielistrategioissa, jotka on uusittava lähikuukausina uuden yliopistolain vuoksi. Hakulinen soisi, että uudet strategiat eivät ole pelkkiä periaatepapereita vaan niissä on myös käytännön ohjeita siitä, miten aiotaan suojella kansallisia kieliä.

Yliopistojen kielipäätöksiä tekeville Hakulinen suosittelee esikuvaksi kirjallisuuden suomentajia. Hänen mukaansa Suomessa tietoisesti kansainvälisintä väkeä ovat juuri kääntäjät.

- He ovat etuvartiossa, he vaivautuvat miettimään sitä, miten suomeksi saataisiin kaikkea sitä keskeisintä ja parasta, mitä ilmestyy muualla. He ovat kulttuurisesti aivan eri tasolla kuin yliopistoihmiset, jotka tekevät väkivaltaa äidinkielelle.

Hakulinen korostaa, ettei ole vaatimassa takaisin yksi mieli, yksi kieli -linjaa. Se oli aikoinaan poliittisesti hetken ajan tarpeen, mutta todellisuudessa Suomi ei ole koskaan ollut yksikielinen eikä sellaiseksi tule, Hakulinen sanoo.

Radion kulttuuriuutiset pyysi myös Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan dekaania Marketta Sipiä kertomaan tiedekuntansa kielikäytännöistä, mutta Sipi ei halunnut kommentoida asiaa. Oikeuskanslerille tehtyyn kanteluun on vastannut yliopiston rehtori. Oikeuskansleri ei ole vielä antanut päätöstään.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Anniina Wallius