Joka kymmenes aikuinen kärsii painajaisista

Nukkuminen on tärkeää, sillä unen avulla painetaan muistoja pitkäkestoiseen muistiin. Uni on tavallaan kiintolevyn puhdistusta, sillä varsinkin tärkeät muistot tallentuvat unessa. Unien varjopuolia ovat painajaiset, joita joka kymmenes ihminen näkee säännöllisesti.

Kotimaa
Unitutkija Katja Valli
Unitutkija Katja ValliYLE / Joona Haarala

Unta nähdään sellaisista asioista, jotka herättävät tunteita ja unet heijastavat usein päivän tapahtumia. Psykologisissa teorioissa ajatellaan, että unet ylläpitävät psyykkistä tasapainoa ja auttavat selviytymään arjen vaikeuksista ja ongelmista. Tämän teorian tueksi ei ole kuitenkaan todistusaineistoa.

- Silloin kun ihminen tarvitsee eniten terapeuttista vaikutusta, esimerkiksi vakavan traumaattisen tapahtuman jälkeen, niin unet eivät tuo helpotusta. Päinvastoin, silloin nähdään painajaisia ja traumaattiset tapahtumat jatkuvasti, sanoo unitutkija, psykologian tohtori Katja Valli.

Ihmisen aivotoiminta on kemiaa ja sähköimpulsseja. Joidenkin teorioiden mukaan unilla ei ole mitään merkitystä.

- Aivoja ei voi yön aikana sammuttaa, ne tekevät omia juttujaan ja siellä on sähköistä ja kemiallista toimintaa. Aivot ikään kuin yrittävät saada tolkkua sisäisestä toiminnastaan ja rakentavat aivojen aktivaatiosta unimaailmoja, Valli kuvailee.

Melkein kaikki näkevät unia

Maailmassa on hyvin pieni osa ihmisiä, jotka eivät mielestään ole nähneet unta. Unientutkimisen kannalta on vaikeaa selvittää, pitääkö tämä paikkansa, sillä tutkijan pitää herättää aina ihminen ja kysyä unen näkemistä.

- Voi olla, että he eivät vain muista unta, tai sitten he eivät vain näe unta.

Kaikki unet kertovat paikoista, joissa on ollut tai josta tietää. Uni tosin saattaa sekoittaa asiat epäloogiseksi. Katja Valli kertoo, että etenkin rem-unen aikana ihmisen etuaivokuoren toiminta on merkittävästi vähäisempää kuin valveilla. Etuaivokuoressa toimivat kriittinen ja looginen ajattelu sekä käyttäytymisen kontrolli.

- Kun ei pysty pitämään mielessä, että on omassa sängyssään turvallisessa ympäristössä, niin ei tajua, että on unessa.

Painajaiset ovat myös uhkasimulaattoreita

Nukkumaanmeno voi olla joillekin raskasta, sillä 5-10 prosenttia aikuisista kärsii painajaisista usein. Monesti painajaisten takaa löytyy jokin traumaattinen kokemus, mutta painajaisia voi nähdä ihan tavallista elämää elävä ihminen.

- On painajaisia, joille ei löydy syytä. Ei ole edes stressiä. Jotkut herkemmät ihmiset ovat vain kovia näkemään painajaisia.

Painajaisista voi olla jopa hyötyä. Unitutkija Katja Valli kertoo, että ihmisten esi-isille unet olivat usein harjoitustilanteita. Unet edesauttoivat selviytymistä ja uhkasimulaatioteorian mukaan unissa pystyi harjoittelemaan vaaratilanteita. Unissa ei ole kuitenkaan välttämättä juostu tiikeriä pakoon. Unessa neuraaliset mekanismit oppivat toimimaan vaaratilanteissa.

- Nykyään esimerkiksi lentäjät harjoittelevat simulaattorissa vaaratilanteita. Oikeassa tilanteessa harjoittelu on vaarallista. Unessa harjoittelu on turvallista.

Lähteet: YLE Turku / Jouni Koutonen ja Joona Haarala