Tahdonvastaisten huostaanottojen määrä kaksinkertaistunut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimuksen mukaan tahdonvastaisten huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosina 1995 -2008. Huostaanottojen määrän kasvusta huolimatta tutkija uskoo perheiden oikeusturvan kohentuneen uuden lastensuojelulain myötä.

Kotimaa

Kehittämispäällikkö Hanna Heinosen mukaan vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki on kokonaisuudessaan parantanut perheiden oikeusturvaa.

Oikeusturvaa on parantanut muun muassa tahdonvastaisten huostaanottojen käsittelyn siirtyminen kuntien sosiaalilautakuntien päätösvallasta hallinto-oikeuteen. THL:N raportin mukaan myös päätösten käsittelyajat ovat lyhentyneet.

Puutteita asioiden käsittelyn ja oikeusturvan kannalta sen sijaan löytyi esimerkiksi sosiaaliviranomaisten laatimista asiakirjoista.

Kaikista huostaanotoista tahdonvastaisia on noin viidennes. Vuonna 2008 tahdonvastaisesti huostaanotettiin lähes 2 200 lasta.

Eniten otetaan tahdonvastaisesti huostaan 13–17-vuotiaita nuoria. 15-vuotiaat ovat suurin yksittäinen ikäryhmä. Pienemmistä lapsista huostaanotetaan tahdonvastaisesti eniten alle yksivuotiaita vauvoja.

Tahdonvastaisten huostaanottojen taustalla olevia suurimpia syitä olivat lasten ja/tai vanhempien päihteidenkäyttö, väkivaltaisuus tai sen kokeminen sekä mielenterveysongelmat.

Väkivallan määrittely liian epämääräistä

Heinonen korostaa, että erityisesti väkivalta on yleisyydestä huolimatta edelleen asia, jota ei riittävästi perustella huostaanottopäätöksissä. Väkivallan luonne jää tutkijan mukaan usein viranomaisilta määrittelemättä, koska esimerkiksi lapsen kokemaa tai näkemää väkivaltaa on vaikea todentaa.

- Väkivalta on myös asia, johon on mahdollista puuttua ilman huostaanottoa, jos vanhemmat sitoutuvat väkivallattomuuteen, sanoo tutkija.

Lasten kulttuuritausta jää huomiotta

Heinosen mukaan sosiaaliviranomaiset eivät myöskään riittävästi huomioi lasten kulttuurista taustaa sijaishuoltopaikan valinnan yhteydessä. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden alueella peräti kolmannes huostaanotetuista lapsista kuuluu etniseen vähemmistöön.

- Osaltaan tähän vaikuttaa se, ettei sellaisia sijaishuoltopaikkoja ole riittävästi tarjolla, missä lasten kulttuurinen tausta pystyttäisiin erityisesti huomioimaan, sanoo Heinonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 300 hallinto-oikeuden tahdonvastaista huostaanottopäätöstä vuodelta 2008. Noin 8 prosentia huostaanottohakemuksista kumottiin oikeudessa.

THL.n raporttia käsitteli jutussaan maanantain Turun Sanomat.

Lähteet: YLE Uutiset