1. yle.fi
  2. Uutiset

1900-luvun alun helsinkiläiskadut heräävät henkiin Onerva-näyttelyssä

Taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelaisen Ateneumiin suunnittelema näyttely herättää henkiin sadan vuoden takaiset helsinkiläiskadut ja kertoo, miten L. Onerva raivasi tietä nykyajan sinkkuelämälle.

kulttuuri
Mustavalkoinen valokuva runoilija L. Onervasta.
YLE

Ateneumin taidemuseossa Helsingissä torstaina avautuva näyttely on kuin teatteriesitys, johon saa itse hypätä mukaan.

Kaupungin kadut ja miljööt ovat avoinna kaikille, taidenäyttelyihin pääsee katsomaan kuvataidetta. Tarjolla on elokuvaa, valokuvia, rekonstruktioita L. Onervan käyttämistä puvuista. Yht’ äkkiä avautuu katuaukio, jonka mainospylväästä pystymme lukemaan ajan sanomalehteä.

- Me olemme promenadilla, kuulemme raitiovaunujen ääniä, vossikoiden ääniä, tulee vastaantulijoita, joille me hymyilemme ystävällisesti, koska aika monet me tunnemme. Helsinki on sen verran pieni vielä, että me tunnemme ainakin paljon tuttuja kasvoja, sanoi taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen.

L. Onervan maailman luomisessa on ollut Kortelaisen lisäksi mukana myös lavastaja Minna Santakari. Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen tituleeraa itseään näyttelyn kuraattoriksi, mutta kaikesta esillä olevasta syntyy aivan uusi taideteos.

- Tässä on monta inspiroijaa mukana. On 1910-luvun kuvataide, joka on erittäin värikästä ja kokeilevaa. Lisäksi on Helsingin luonne. Helsinki oli tuolloin nuorten naisten elämässä hyvin monitaiteinen, heidän elämäntapansa ylitti taiderajoja joka päivä. Myös Onerva oli hyvin monitaiteinen, sekä taiteentekijänä, että taiteen kokijana. Inspiraatiota on haettu myös 1910-luvun venäläisestä taiteesta, jota pääsi Helsingissä katsomaan taidenäyttelyissä.

Onerva on nykypäivän kaupunkilaisnaisen esikuva

Nyt avattavan näyttelyn kanssa samaan aikaan ilmestyy kirja Eri kivaa! Onerva – kaupungin naiset 1910. Anna Kortelaiselta ilmestyi jo reilut kolme vuotta sitten ensimmäinen L. Onervasta kertova kirja Naisen tie. Kortelaista viehättää se, että Onervan elämäntapa itsenäisenä, kulttuurin pätkätyöläisenä, on muokannut maaperää nykypäivän kaupunkilaisnaisille.

- Onerva on minulle kyllä esikuva. En ajattele niin, että olisin samanlainen kuin hän, koska hän oli sellainen pioneeri. Minua kuitenkin hykerryttävät monet asiat Onervassa ja luulen, että suhtaudun häneen samalla tavalla kuin hän aikoinaan omiin esikuviinsa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Irmeli Kangaspunta

Lue seuraavaksi