Netissä on helppo huudella nimettömänä

Ajatustenvaihto internetissä koettelee välillä paitsi hyvän maun rajoja, myös lakia. Aamu-tv:ssä vierailleen mediatutkijan mukaan internet tavoittaa jo niin suuren osan suomalaisista, ettei sitä enää voida pitää erillisenä saarekkeena.

Kotimaa
Ajatustenvaihdot verkossa vääntyvät usein suoranaiseksi solvaukseksi ja aggression purkautumisväyläksi. Mediatutkija Robert Arpo pohti, missä menevät nettikeskustelun rajat.

Internetissä käydyn keskustelun sävy on muuttunut käyttäjämäärien lisääntyessä. Tunteita herättäviä verkkokeskusteluja on käyty mediatutkija Robert Arpon mukaan jo 80-luvulla, joten aivan uusi ilmiö se ei ole. Kirjoittajien rohkeus on kuitenkin lisääntynyt.

- Keskustelijat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia. Nimettömyys on yksi syy ja sitoutumattomuus toinen. Että voi käydä heittämässä yhden kommentin nimettömänä jollakin sivustolla ja poistua samantien.

Arpon mukaan on selvää, että kun kirjoittajilta vaaditaan oman nimen käyttöä, ovat tekstit huomattavasti siistimpiä. Mielipide muotoillaan asiallisemmaksi myös silloin, kun keskustelualue on tuttu ja sen käyttöön vaaditaan toistuvasti samaa nimimerkkiä. Tällöin keskusteluun osallistuvat alkavat muistaa toistensa nimimerkkejä ja keskustelu saa jatkuvuutta.

Oma ryhmänsä ovat henkilöt, jotka provosoivat eri keskusteluja tahallaan. Arpon mukaan muiden ärsyttäminen voi käydä jopa harrastuksesta, jolloin kokeillaan kuinka voimakkaita reaktioita saadaan aikaan. Arpo kuvailee ilmiötä myös yhteiskunnan varaventtiilinä, mikä mahdollistaa omien tunteiden purkamisen muiden ärsyttämisen kautta.

Sanattoman viestinnän puuttuessa sanat saavat vallan

Erityisen haastavaa netissä käydyt keskustelut ovat sanattoman viestinnän, kuten ilmeiden ja eleiden puuttumisen vuoksi. Tällöin kevyeksi vitsiksi tarkoitettu heitto saattaa saada aivan uudenlaista painoarvoa. Vastuu tulkinnasta on kuitenkin osin myös kirjoittajalla. Omia nettimielipiteitään pitäisi pystyä kirjoittamaan auki ja selventämään tavallista keskustelua enemmän.

Arpon mukaan arkielämän kohteliaisuussääntöjen pitäisi päteä myös internetissä. Jos kohtaa mieltään kuohuttavan viestin, olisi hyvä laskea ensin kymmeneen. Sen jälkeen voi miettiä, miten käyttäytyisi vastaavassa tilanteessa, jos mielipide pitäisi kertoa kasvotusten.

- Jokainen vetää rajan itse, Arpo kiteyttää.

Lähteet: YLE Uutiset / Anne-Pauliina Rytkönen