Mämmi on suomalaisten ikioma herkku

Mämmi on umpisuomalainen pääsiäisherkku. Se ei ole lainaa Venäjältä tai läntisestä Euroopasta. Jo rautakaudella suomalaiset valmistivat mämmiä tai ainakin mämmin kaltaisia ruokia.

mämmi
Mämmirove
YLE / Arja Lento

Vaikka mämmi on tänä päivänä tuttu pääsiäisherkku koko maassa, sen juuret ulottuvat Lounais-Suomeen. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon amanuenssi Soile Pietilä kertoo, että vasta kun mämmin valmistus teollistettiin 1900-luvulla, se levisi jokaiseen pääsiäispöytään.

Mämmi on ollut erityisesti paastonajan ruokaa, mutta myös pääsiäispöytään se on päässyt - kermalla ja sokerilla kuorrutettuna. Yhä useammalle se on nimenomaan jälkiruoka.

Herkkua monenlaista

Pääsiäisen pöytä täyttyy toki myös muilla herkuilla.

- Pääruokana on lammas ja karitsa. Ennen karitsansyöntiä on erilaisia kaloja laidasta laitaan, myös mädit. Tähän vuodenaikaanhan suomalaisia perinteisiä raaka-aineita on tietysti hauki, joka alkaa näytellä tällä hetkellä isoa osaa, raottaa menuta hämeenlinnalaisen Katisten kartanon keittiöpäällikkö Oula Hänninen.

Suomalaisessa pääsiäisenvietossa yhdistyvät sekä katoliset että ortodoksiset perinteet. Esimerkiksi venäläinen rahkajälkiruoka pasha maistuu myös suomalaisille. Myös kala ja karitsa eri muodoissaan juontavat juurensa Venäjälle, Oula Hänninen kertoo.

Pääsiäinen on keltainen ja vihreä

Pääsiäiseen liittyvät värit ovat keltainen ja vihreä. Keltainen on auringon ja ilon väri, joka on Soile Pietilän mukaan tuttu asia jo kaukaa historiasta. Kuten keltainen myös rairuoho ja sen vihreys symboloivat kevän tuloa. Rairuohoon istutetuilla iloisenkeltaisilla tipuillakin on oma tehtävänsä.

- Tiput ovat omalla laillaan hedelmällisyyden ja uuden elämän merkki, siinä missä kananmunat ja suklaapuputkin, muistuttaa Soile Pietilä.

Lähteet: YLE Häme