Orret, kylpyammeet ja kunnon pesät kaikkiin kanaloihin

Munantuotanto on maassamme myllerryksen kourissa: perinteiset häkkikanalat ovat jäämässä historiaan ja tilalle tulee orsia, pesiä ja kylpyammeita. Kuluttajille muutos on tervetullut, sillä viime vuosina yhä useammat suomalaiset ovat vaatineet pekonin kaveriksi eettisesti tuotettuja kananmunia.

Kotimaa
Luomukanalan kanoja Lappeenrannan Partalassa.
Suvi Simpanen / YLE

Jokaisessa munassa on päällä leima. Esimerkiksi tähän tapaan: 2FI 18788 OR 665. Leiman avulla tiedämme, mistä muna on tullut. Tai tiedämme, jos osaamme tulkita koodia. Alkutuotannon kehityspäällikkö Johanna Daka Munakunnasta auttaa.

-Ensimmäinen numero tarkoittaa tuotantotapaa ja se kakkonen tarkoittaa lattiakanalaa, jossa kanat ovat vapaana. FI tarkoittaa tuotantomaata eli tässä tapauksessa Suomea. Sitten siinä on viisinumeroinen numerosarja, joka on kanalatunnus. OR tarkoittaa meidän omaa pakkaamoa ja se kolmenumeroinen tunnus on erätunnus, opastaa Daka.

Häkkikanalat pian historiaa

Kanojen elinoloista syntyy aika ajoin kiivas keskustelu. Etenkin suurtuotantoon keskittyvät häkkikanalat saavat osakseen moitteita kanojen luonnollisen elinympäristöin unohtamisesta. Johanna Daka kiertää työkseen kanaloita ja hän tietää, miten tässä maassa munitaan.

- Sanoisin, että tuottajat ovat hyvin sitoutuneita kanojen hyvinvointiin. Ja nythän on lainsäädännössä tulossa isoja muutoksia. Vuodesta 1999 on ollut voimassa EU-direktiivi, jonka siirtymäaika päättyy ensi vuoden lopussa. Sen mukaan kaikkien Suomen kanojen on oltava jossain muussa tuotantomuodossa kuin perinteisessä häkkikanalassa. Eli tulee olemaan virikehäkkejä, lattiakanaloita ja luomutuotantoa, Daka muistuttaa.

Osansa tuotantosuunnan muutoksella on myös meillä kuluttajilla. Dakan mukaan yhä useammat kuluttajat haluavat ostaa onnellisten kanojen munia.

- Selkeästi on olemassa trendi, että yhä enemmän kuluttajat ostavat eettisesti tuotettuja vapaan kanan munia ja luomumunia. Virikehäkkiasia on suhteellisen uutta, joten nähtäväksi jää, mitä sitten tapahtuu, kun kaikilla kanoilla on munintapesä ja orret ja kylpypaikka, oli tuotantomuoto mikä tahansa, Daka sanoo.

Suomi on munaomavarainen maa

Kana tulee munintaikään noin viiden kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen elämä onkin yhtä munimista reilun vuoden eli 12-14 kuukauden ajan. Munintakauden aikana kana pyöräyttää keskimäärin yhden munan päivässä. Viime vuonna näillä luvuilla päästiin yli 53 miljoonaan munakiloon. Tällä tuontantomäärällä me suomalaiset olemme munien suhteen omavaraisia eikä Suomeen tällä hetkellä tuoda kananmunia ulkomailta.

- Omavaraisuus on niin suurta, että myös teollisuuden käyttöön riittää kotimaisia munia. Se, mitä Suomeen tarvittaessa munia tuodaan, menee jalosteteollisuuden käyttöön, kertoo Daka.

Paistettu muna, keitetty muna, uppomuna. Munakas, munakokkeli, täytetyt munat. Muna taipuu moneksi ja maistuu suomalaisille.

- Kananmunien kulutus on pikkuhiljaa noussut, 1-2 prosenttia vuositasolla. Verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan kulutustasoon meillä Suomessa käytetään munia varsin vähän, joten kasvupotentiaalia löytyy vieläkin enemmän, Daka sanoo.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Heli Kaski, Sanna Pirkkalainen