1. yle.fi
  2. Uutiset

Pitkäperjantai oli lasten yleinen piiskauspäivä

Sata vuotta sitten hämeenlinnalainen koti eli uudelleen Raamatun pääsiäistapahtumat. Pitkäperjantai on kristillisen kirkon ainoa surujuhla. Lapsetkin saivat tuntea Jeesuksen kärsimykset. Pääsiäispäivänä suru vaihtui iloon, 40 päivän paasto päättyi ja väki pisti pöytään viimeisiä talvivarastojaan.

pääsiäinen
Paasto päättyi pääsiäispäivän juhla-ateriaan. Pöydässä oli mm. lihaa ja rasvaista kalaa. Pääruokana oli luonnollisesti lammasta tai karitsaa.
Paasto päättyy pääsiäispäivän juhla-ateriaan.YLE / Markku Karvonen

Noin 100 vuotta sitten autonomian ajan lopulla hämeenlinnalainen säätyläiskoti oli valmistautunut pääsiäiseen yllättävän monin samoin tavoin kuin nykykoti. Perhe oli saanut pääsiäiskortteja sukulaisilta ja ystäviltä, emäntä oli valmistanut pääsiäisherkkuja ja talon koristeena oli keväisiä tuontikukkia ja erilaisia munia. Narsisseja ja tulppaaneja tuotettiin pääsiäiseksi maahan jo 1800-luvun lopulla.

Aikamatkan vanhaan pääsiäiseen pääsee tekemään Hämeenlinnassa historiallisen museon Palanderin talossa. Perinteiseen tapaan se on koristeltu kristikunnan suuren juhlan asuun. Amanuenssi Soile Pietilä muistuttaa juhlan luonteesta; talon isäntä on lukenut pääsiäisen aikaan aina ääneen perheen suurta kuvitettua raamattua.

Palanderin talossa elettiin pääsiäisenä uudelleen raamatulliset tapahtumat ja Jeesuksen kärsimykset. Pitkäperjantai oli lasten kauhun päivä; heidät piestiin jotta he muistaisivat Jeesuksen kärsimykset.

Myyttinen muna

Kananmunaan liittyy ikivanhaa symboliikkaa, se on merkinnyt hedelmällisyyttä ja uuden syntymää. Kristilliseen aikaan se sai uuden merkityksen pääsiäisen ylösnousemuksen symbolina. Palanderin talossa on maalattuja ja maalaamattomia kananmunia, muna-aiheisia kortteja, pöytäkoristeita ja arvokkaimpana isännän työhuoneen pöydällä arvokas keraaminen lahjamuna, jossa on keisari Nikolai I:n tunnus.

Pääsiäinen sanana periytyy Soile Pietilän mukaan paastosta pääsemisestä. Takana on pitkä paaston aika. Pääsiäispäivänä jo niukentuneista talvivarastoista kaivettiin esiin parasta pöytään. Palanderin talon pöydässä on tänä vuonna tietenkin runsaasti munia, voileipäpöytä, lihahyytelöä, rasvaista kalaa, kasvislientä, suolakurkkuja ja smetanaa. Pääruokana pöytään saapuisi lammasta, jälkiruoka on tietenkin mämmiä. Karitsan liha ja punaviini muistuttavat Jeesuksesta. Läntinen ja itäinen perinne kohtaavat pääsiäisenä pöydässäkin.

Kortteja ja mämmiä

Pääsiäistervehdysten lähettäminen alkoi jo 1800-luvun puolivälissä. Korttien kuvituksena olivat sekä uskonnolliset että iloisen keväiset aiheet. Kananmunien ja tipujen lisäksi puput ovat hedelmällisyyden symboleja. Lapset maalasivat huoneessaan munia. Väriä tuli mm. sipulista, koivunlehdistä ja punakaalista. Lisäksi käytettiin vesi- ja sokerivärejä.

Mämmiä tiedetään valmistetun jo rautakaudella. Se on ikivanhaa pääsiäistä vanhempaa perinnettä. mutta liittyy nyt tuohon juhlaan. Makea mämmi oli paitsi paastoajan ruokaa myös osa juhlapöydän antimia. Mämmi onkin ainoita vain Suomessa pääsiäisenä nautittavia herkkuja.

Lähteet: YLE Häme

Lue seuraavaksi