1. yle.fi
  2. Uutiset

Pääsiäinen on tärkeä uskonnollinen juhla Puolassa

Pääsiäinen on Puolassa katolisille erittäin tärkeä uskonnollinen juhla johon valmistudutaan myös asianmukaisella hartaudella.

pääsiäinen
Kukat, kortit, munat ja muut pääsiäisen koristeet löytyivät jo 100 vuotta sitten hämeenlinnalaisista säätyläiskodeista.
Kukat, kortit, munat ja muut pääsiäisen koristeet löytyivät jo 100 vuotta sitten hämeenlinnalaisista säätyläiskodeista.YLE / Markku Karvonen

Ensin paastotaan

Valmistautuminen aloitetaan yleensä 40 päivän mittaisella paastoajalla. Tuona aiakana ei kuitenkaan pidättäydytä täysin ravinnosta mutta nautitun ruoan ja juoman määrää pyritään vähentämään. Myös kaikenlainen juhlimine ja ilakointi on tuona aikana pannassa ja pääsiäiseen pyritään laskeutumaan mahdollisimman rauhallisesti sekä henkisesti että fyysisesti.

- Paasto aloitetaan meillä yleensä vasta 18-vuotiaana ja sitä jatketaan 60-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen ei enne tarvitse halutessaan paastota, kertovat Vaasassa ravintola-alan opiskelijavaihdossa kuukauden viettäneet Patricia Chmiel ja Kate Swierczek, jotka myös itse pyrkivät paastoamaan ja hiljentymään ennen tärkeää pääsiäistä.

Kimput mukana kirkkoon

Varsinainen pääsiäinen Puolassa alkaa jo viikkoa ennen pääsiäistä palmusunnuntaista. Tällöin tehdään myös päivän kunniaksi myös palmukimppuja ja viuhkoja. Näiden vuihkojen ja kimppujen kanssa mennään myös sitten sunnuntaina kirkkoon.

Ei noitia tai valkeita

Vaikka alunperin kristilliseen perinteeseen kuulumattomat hieman pakanallisen tuntuisetkin elementit noidat, trullit ja mm. pääsiäisvalkeat ovat meille vakiintuneet, ei niitä Puolassa harrasteta ollenkaan.

- Ei missään nimessä! Meillä pääsiäisen aika on harras uskonnollinen juhla johon kuuluu nimenomaan hiljentyminen ja kirkossa käynti sekä myös perheen parissa oleminen, tytöt sanovat.

Mutta koristeissa ja herkuissa löytyy

Sen sijaan meillekin tutut koristeet kuuluvat myös katolilaisten pääsiäiseen. Itseasiassa he käyttävät myös pääsiäiskoria jonka koristelu on tärkeä pääsiäistraditio.

- Se koristellaan näyttävästi maalatuilla kananmunilla, mukana on myös krassia ja ruohon joukkoon laitetaan vielä sokerista tehtyjä lampaita, kinkkua ja makkaraa. Tämän korin kanssa mennään ensi lauantaina myös kirkkoon, missä pappi vielä siunaa korin. Sitten nautimme vielä saman päivän ja seuraavan sunnuntai-päivän aikana korin antimista, kertoo Patricia Chmiel katolisesta tavasta.

Ei surun vaan ilon juhla

Keskeisen eron pääsiäisenviettotapoihin tekee myös syy pääsiäisen viettoon. Vaikka sekä meillä että Puolassa syyt sen viettoon ovat pohjimmiltaan samat, on pääsiäinen Puolassa katolisessa perinteessä enemmän ilon juhla. Jos meillä siis surraan Jeesuksen kuolemaa, Puolassa iloitaan ja juhlitaan vapahtajan ylösnousemusta.

Lue seuraavaksi