Taidesuuntaukset ovat näkyneet myös suomalaisissa seteleissä

Eurooppalainen setelitaide on aina noudattanut vallitsevia taidesuuntauksia. Seteleiden ulkoasu on taidetta, mutta sillä pyritään myös estämään väärennöksiä. Suomi sai oman rahayksikön 150 vuotta sitten.

kulttuuri
Euroseteleitä.
Arja Lento / Yle

Seteliväärennöksiä on eri aikakausina torjuttu monin eri tavoin. Kuva-aiheet ovat aina olleet tärkeässä roolissa väärennysten estämisessä. Suomalaisiin seteleihin tuli 1800-luvun lopulla ihmishahmo, joka oli Suomen Pankin rahamuseon intendentti Jaakko Koskentolan mukaan tehokas keino torjua väärennöksiä.

- 1800-luvulla ei ollut kopiokoneita tai skannereita, eli väärennökset tehtiin piirtämällä ja kaivertamalla. Jokainen, joka on yrittänyt piirtää muotokuvaa, tietää, kuinka vaikeaa on tehdä näköinen, Koskentola selittää.

Tutkimusten mukaan ihminen kiinnittää ensimmäisenä huomionsa ihmishahmoon, seuraavaksi eläinhahmoihin ja sitten vasta muihin.

- Ihmishahmosta huomaa heti, jos siinä on jotain pielessä, Koskentola muistuttaa.

Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisen setelisarjan suurimpaan, eli 1000 markan seteliin, on painettu köynnöstä kantava ihmisjoukko. Eliel Saarisen suunnitteleman setelin yleisilme edustaa 1920-luvun klassismia, mutta siinä on jäljellä myös jugendin piirteitä. Setelien alastomat ihmishahmot herättivät aikanaan ristiriitaisia tunteita.

Setelin aitous selviää tunnustelemalla

Kun ihmiskuvista siirryttiin euron myötä rakennuksiin, väärentämisen torjuminen muuttui. Koskentolan mukaan yksinkertaisimpia keinoja varmistaa setelin aitous on nykyisin sen tunnusteleminen. Kohopainatuksella painetun ison arvonumeron pitäisi olla selvästi paperista kohollaan. Kohopainatuksen lisäksi nykyseteleissä on vesileimoja, turvalankoja ja hologrammeja.

- Sormenpäillä sivellessä voi tuntea, onko arvonumero kohollaan. Jos kohopainatus ei ole selkeä, seteliä kannattaa tarkastella huomattavasti tarkemmin, Koskentola huomauttaa.

Aikakauden taidesuunta heijastuu seteleihin

Koskentolan mukaan eurooppalainen setelitaide on noudattanut kulloinkin vallinnutta yleistä taidesuuntaa.

- Kun uusrokokoo oli vallalla eurooppalaisessa taiteessa, se näkyi selkeästi setelistössä. Myös 1800-luvun jälkipuoliskon uusrenessanssi vaikutti eurooppalaisiin ja suomalaisiin seteleihin, Koskentola kertoo.

150-vuotiaan suomalaisen rahan kunniaksi laskettiin tiistaina liikkeelle kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen suunnittelema kultaraha.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell