Tulevaisuuden ruokavalio on keinolihaa ja kasviksia

YLEn Aamu-tv:n vieraana ollut tutkija Markus Vinnari sanoo, että ihmiskunta voi luopua lihansyönnistä kokonaan. Siirtyminen kasvissyöntiin voi tapahtua monia eri reittiä pitkin. Lihansyönnin rajoittaminen ei ole tutkijan mukaan uusi ilmiö.

Lihaa leikataan ravintolan keittiössä.
Tutkija Markus Vinnari on väitöskirjassa hahmotellut mielenkiintoisia skenaarioita siitä, miten lihansyönnistä luopuminen voisi Suomessa tulevaisuudessa tapahtua. Lihansyönnin loppumisen puolesta puhuvat muun muassa eettiset ja ympäristösyyt. Mutta että lihansyönti loppuisi kokonaan, siihen lienee vielä matkaa.

Tutkijan mukaan ihmiskunta voi siirtyä kasvissyöntiin kolmea eri reittiä. Yksi vaihtoehto on ajautuminen: nykyiselle kulutukselle ei tehdä mitään ja seurauksena on jonkinlainen ekologinen katastrofi. Se taas pakottaa ihmiset radikaaleihin muutoksiin.

Tasaisen muutoksen reitillä kasvisruokavalioon totuteltaisiin pienillä muutoksilla. Näin valikoimatkin paranisivat. Vinnari pitää tästä esimerkkinä keskustelua koulujen kasviruokapäivistä ja tutkijoiden hankkeita keinolihan valmistamiseksi.

Kolmas mahdollinen reitti kasvissyöntiin kulkisi hallitsemattoman muutoksen kautta: sattuisi jonkinlainen katastrofi, esimerkiksi sellaisia eläintauteja, jotka ovat uhka ihmiselle. Tällöin ihmiset hakisivat nopeasti ja aktiivisesti vaihtoehtoja ruokavalioonsa, tutkija näkee.

Kasvissyönnillä tuhansien vuosien tausta

Lihansyönnin historiasta ja tulevaisuudesta taloussosiologian väitöskirjan tehnyt Vinnari kertoo, että lihansyönnistä pidättäytymistä on harrastettu jo parin tuhannen vuoden ajan sekä terveydellisiin että eettisiin seikkoihin vedoten.

- Tässä on kaksi koulukuntaa. Toinen on eläintensuojelullinen kanta, jonka mukaan eläimiä ei saisi kohdella maataloudessa huonosti. Sen mukaan nykyinen tuotanto on mennyt liian pitkälle eläinten hyväksikäytössä. Toinen taas lähtee eläinten oikeuksista: eläinten tappaminen sinänsä on väärin ja niitä ei saisi käyttää ravintona sen takia, Vinnari sanoo.

Kasvisruokavalion terveellisyydestä verrattuna sekaravintoon on Vinnarin mukaan hyvin kirjavia tutkimustuloksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa uskonnollisissa yhteisöissä on tarkkailtu kasvisruokavalion vaikutusta elinikään ja terveyteen, mutta tuloksiin vaikuttavat myös vähäisempi alkoholin käyttö, toisenlainen elämän rytmi ja yhteisöllisyys.

Viime aikoina lihansyöntiä on kritisoitu myös ympäristösyistä.

- Onko se kolme vai 50 prosenttia kaikista ihmisen kasvihuonekaasupäästöistä, sitä ei tällä hetkellä varmuudella tiedetä. Määrä on merkittävä, mutta kuinka merkittävä - siitä käydään tällä hetkellä tieteellisellä areenalla keskustelua, Vinnari sanoo.