Tulppaanikumous vaihtui verenvuodatukseen

Keskiaasialainen Kirgisia uskoi vuoden 2005 tulppaanivallankumouksen vievän maan parempaan tulevaisuuteen. Mutta vallanpitäjät tuottivat pettymyksen, joka tällä viikolla johti sekasortoon ja verenvuodatukseen.

Ulkomaat
Kurmanbek Bakijev puhuu megafoniin Bishkekissä maaliskuussa 2005
Yuri Koshetkov / EPA

Viisi vuotta sitten Kirgisia nousi otsikoihin eri puolilla maailmaa, kun tulppaanivallankumoukseksi nimetty kansannousu kaatoi maan ensimmäisen neuvostoajan jälkeisen presidentin Askar Akajevin. Valtaan nousi karismaattinen Kurmanbek Bakijev, jonka kirgisialaiset toivoivat kitkevän korruption ja johtavan maan taloudelliseen vaurauteen.

Bakijevin aikana korruptio on kuitenkin rehottanut entiseen tapaan. Häntä syytetään itsevaltaisista otteista, poliittisten vastustajien passittamisesta vankilaan, median vapauksien polkemisesta ja sukulaisten suosimisesta virkanimityksissä. Valtaannousunsa jälkeen Bakijev on voittanut kahdet vaalit, joihin on kohdistunut epäilyjä laajoista väärinkäytöksistä.

Mutta ennen kaikkea Bakijev on epäonnistunut 5,3 miljoonan kirgisialaisen elintason parantamisessa. Kolmannes kansasta elää köyhyysrajan alapuolella. Keskimääräinen kuukausipalkka on noin 100 euroa. Hintojen nousu on lisännyt kansalaisten ahdinkoa ja tyytymättömyyttä.

Monen pinna katkesi keskiviikkona ja tuhannet mielenosoittajat marssivat pääkaupungin keskustaan vaatimaan presidentin eroa. Bakajevin hallitus vastasi käskemällä sotilaita ampumaan suoraan väkijoukkoon. Sateisen Bishkekin kaduilla lainehti veri ja sairaaloihin kuljetettiin kymmeniä ruumiita.

Uusi johto vanhan entisiä liittolaisia

Viisi vuotta sitten tulppaanivallankumouksen kärkijoukoissa Bakijevin rinnalla marssi myös nainen nimeltä Roza Otunbajeva. Myöhemmin Otunbajeva loikkasi opposition sosiaalidemokraattisen riveihin ja on nyt ilmoittautunut opposition muodostaman uuden väliaikaishallituksen johtajaksi.

Otunbajeva vaatii Bakijevia eroamaan. Hän sanoo hallituksensa olevan vallassa puoli vuotta ja lupaa sinä aikana laatia maahan uuden perustuslain ja järjestää uudet presidentinvaalit.

Otunbajeva sanoo armeijan ja rajavartiolaitoksen seisovan uuden hallituksen takana. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmaa, onnistuvatko uudet vallanpitäjät estämään uudet väkivallanpurkaukset.

Bakijevin kerrotaan paenneen pääkaupungista tukialueilleen Kirgisian eteläosaan. Vielä ei tiedetä, kuinka tiukasti hän aikoo pitää vallansyrjästä kiinni.

Yhdysvallat huolissaan lentotukikohdasta

Kirgisia sijaitsee suurvaltojen strategisesti tärkeänä pitämässä Keski-Aasiassa. Länsivallat ja Venäjä ovat pelänneet erityisesti ääri-islamilaisten liikkeiden leviämistä alueelle läheisestä Afganistanista.

Kirgisiassa pitävät sotilastukikohtia sekä Yhdysvallat että Venäjä. Yhdysvalloille Manasin lentotukikohta on tärkeä erityisesti Afganistanin joukkojen huollon kannalta.

Viime vuonna Kirgisia vaati Yhdysvaltoja sulkemaan tukikohdan, mutta perui vaatimuksensa myöhemmin, kun amerikkalaiset lupasivat maksaa korkeampaa vuokraa. Vallanvaihdos Kirgisian johdossa saattaisi johtaa uuteen tilanteeseen, mutta ainakin Otunbajevan väliaikaishallitus on luvannut pitää kiinni amerikkalaisten kanssa tehdyistä sopimuksista.

Kirgisian levottomuuksia seurataan maailman pääkaupungeissa tarkkaan ja huolestuneesti. Jos Kiinan, Kazakstanin, Uzbekistanin ja Tadzhikistanin rajanaapuri ajautuisi täyteen sekasortoon, sillä voisi olla arvaamattomia seurauksia koko seutukunnalle.

Lähteet: YLE Uutiset / Johanna Numminen