1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Musiikkipsykologia

Tää biisi jää soimaan sun päähän

Käytetään esimerkkinä vaikkapa Matin ja Tepon kappaletta "Kaiken takana on nainen". Toinen joraa innoissaan ja hoilaa mukana, toinen lyö rammarin kiinni ja kiroilee vielä perään: miksi moista moskaa tehdään? Musiikkipsykologiasta voi löytyä vastaus siihen, miksi toisen inhokki on toisen suosikki.

Musiikkipsykologia
Levysoitin
YLE / Timo Nykyri

Anssi Kelan kappale "Vanha biisi" on uutta tuotantoa mutta kuulostaa tutulta ja turvalliselta. Siinä käydään läpi vanhoja hittejä, jotka saavat aikaan lämpimän läikähdyksen 80-luvulla nuoruttaan eläneiden rinnassa. Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen professori Jukka Louhivuori kertoo, että näiden lämpimien läikähdysten syy löytyy juuri noista tärkeistä nuoruusvuosista.

- Sellainen tieto meillä on, että 15-20 -vuotiaana kuultu musiikki jollakin tavalla hyvin vahvasti sitoutuu meihin ja jättää hyvin voimakkaan jäljen mieleen, Louhivuori sanoo.

Musiikkipsykologian avulla voi myös jollain tapaa selittää sitä, miksi joku kertosäe jää mieleen, jopa raivostuttavuuteen saakka. Esimerkiksi Kummeli -ryhmä on aikanaan todistanut sen, että tää biisi jää soimaan sun päähän, vaikkei sen syvempää sanomaa olekaan.

- Ihan tällaisilla tilastollisilla menetelmillä voidaan lähteä miettimään, että kun tiettyä musiikillista elementtiä toistetaan tarpeeksi usein, se jää meidän neurofysiologisiin verkkoihimme. Eli kyse on toiston merkityksestä, Louhivuori selittää.

Louhivuori on koonnut yhdessä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen yliassistentti Suvi Saarikallion kanssa kattavan teoksen suomalaisesta musiikkipsykologiasta ja sen tutkimuksesta. Teos toimii paitsi musiikkipsykologian oppikirjana, myös avaimena musiikin ja ihmisen väliseen suhteeseen.

Makuasiakin voi taipua tieteeksi

Musiikin kuuntelu on henkilökohtainen kokemus, johon liittyy suuria tunteita ja mielihyvää: musiikki voi rauhoittaa, piristää, toimia vertaistukena ja antaa inspiraatiota. Miksi näinkin henkilökohtaisesta kokemuksesta pitää tehdä tiedettä?

- Tiede on kiinnostunut ilmiöistä, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Ja musiikki on ihmisille tärkeää, ajatellaan nyt vaikka sitä, kuinka paljon radion ja television kautta tulee musiikkia. Varmaan meitä kiinnostaa se, miksi musiikki on niin tärkeää, miksi sitä halutaan kuunnella, Louhivuori tiivistää.

Mutta mikä sitten määrittää sen, miksi yksi tykkää iskelmästä, toinen heavysta ja kolmas kuuntelee vain klassista musiikkia? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta musiikkimaun taustoja voidaan tutkimuksen avulla selittää.

- Musiikkipsykologian avulla voimme ehkä paremmin ymmärtää näitä ilmöitä. Voimme myös pyrkiä selittämään sen, että miksi vaikkapa heavy-musiikki on tietylle ryhmälle tärkeää ja millä tavalla musiikkia käytetään tietyn ryhmäidentiteetin vahvistamisessa, kuvailee Louhivuori.

Musiikin parantava voima

Sanotaan, että musiikki voi paitsi viihdyttää, myös parantaa. Professori Jukka Louhivuoren mukaan on selvää näyttöä siitä, että musiikilla voi olla ihmiseen parantava vaikutus.

- Tämä on yksi kiinnostavimmista tutkimusaiheista nykyään ja aika yllättäviäkin asioita on paljastunut. Kohua herätti taannoin muun muassa tutkimus, jossa todettiin, että aivoinfarktipotilaiden parantuminen nopeutuu, kun heille soitetaan musiikkia. Jos siis verrataan siihen, että potilaille esimerkiksi luetaan ääneen tai ei tehdä mitään. Näillä voi olla hyvin suuriakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, Louhivuori sanoo.

Onko hyvää musiikkia olemassa?

Yksi suurimmista musiikin ympärillä pyörivistä kysymyksistä on tietenkin se, mikä on hyvää musiikkia ja mikä ei. Louhivuoren mukaan musiikkipsykologia ei pyrikään vastaamaan tähän kysymykseen, sillä tässä tapauksessa kauneus on aina kuulijan korvassa.

- Tällaiseen kysymykseen musiikkipsykologia ei anna vastauksia. Sen sijaan musiikkipsykologia voi antaa vastauksia siihen, miksi joku pitää jostakin musiikista ja jostakin taas ei. Tällaisia filosofisia ja esteettisiä kysymyksiä musiikin hyvyydestä emme tällä hetkellä tutki. Mutta ehkä tulevaisuudessa tähänkin kysymykseen voidaan antaa parempia vastauksia, toteaa Louhivuori arvoituksellisesti.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Sanna Pirkkalainen

Lue seuraavaksi