Geenimanipuloitu peruna uhkaa hunajan tuotantoa

Geenimanipuloidun perunan viljelyn alkaminen Suomessa kesällä huolestuttaa suomalaisia mehiläistarhaajia. Pahimmillaan geenimanipuloinnin salliminen voi johtaa kokonaisen hunajasadon tuhoamiseen.

geenitekniikka
YLE

GMO eli geenimanipuloitu organismi tekee tuloaan Suomeen, sillä EU antanut hyväksyntänsä geenimanipuloidun perunan viljelylle alueellaan. Päätös tuottaa suuria ongelmia mehiläisten hoitajille ja vaikuttaa hunajan ja hunajatarhaajien tulevaisuuteen.

- Geenimanipulaatio koskee mehiläisviljelijöitä monelta kantilta. Ensinnäkin lainsäädännöllisellä puolella - kuluttajat EU:n alueella ovat skeptisiä geenimanipulaation suhteen ja haluavat olla varmoja tuotteiden turvallisuudesta. Sen vuoksi EU:ssa on päädytty menettelyyn, jossa ihmisravinnoksi kelpaavat geenimanipuloidut tuotteet täytyy hyväksyä käyttöön. Samalla tulee kuitenkin kasveja, joita viljellään pelkästään teollisuuskäyttöön. Esimerkiksi geenimanipuloitu peruna on rekisteröity tällä hetkellä vain rehuksi ja teollisuuteen. Tämä tuottaa ongelmia nimenomaan mehiläistuottajille, koska mehiläiset käyvät kaikissa kukkivissa kukissa, joissa on siitepölyä ja mettä. Jos mehiläinen päätyy kukkaan, jota ei ole hyväksytty ihmisravinnoksi, sieltä tulee kuitenkin siitepölyä mehiläisen mukana hunajaan ja tällainen hunaja ei nykyisten pykälien mukaan käy ihmisen ravinnoksi. Silloin hunaja on hävitettävä ja on pidettävä huolta, ettei se pääse ihmisen ravinnoksi, kertoo mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.

Saksassa esimerkiksi on jo toissavuonna otettu hunajaeriä pois ihmiskäytöstä, koska niissä on rehukäyttöön hyväksytyn maissileikkeen siitepölyä. Valtio ei näillä näkymin Suomessa tule mehiläistuottajia vastaan ja anna hyvityksiä pilalle menneistä sadosta.

- Geenimanipulaatio on Suomessa keskustelun alaisena, sillä eduskunnassa on parhaillaan tekeillä rinnakkaiselolaki. Sen periaatteena on, että kaikille toimijoille annetaan mahdollisuus toimia jatkossakin ja intressiriitoja pyritään sovittelemaan luomutuottajien, tavanomaisten ja niiden välillä, jotka haluavat käyttää geenimanipuloituja kasveja. Lainsäädäntöprosessi on tällä hetkellä meneillään, mutta mehiläishoitajat ovat olleet siinä aikalailla heikosti esillä. Valtio on lähtenyt sille linjalle, että se korvaa näistä sekaannuksista johtuvia ongelmia ja tuotantotappioita. Ainakin nykyisessä, käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa korvaukset suoritetaan kuitenkin vain maanviljeljöille, ei mehiläistarhaajille menetetyistä sadoista. Olemme siis selkeästi eri arvoisessa asemassa verrattuna muihin viljelijöihin.

Suomessa on yhteensä noin 2,5 tuhatta mehiläishoitajaa koko maassa. Luomuhunajan tuottajia maassa on noin 30.

- Mehiläiset liikkuvat hyvin suurella alueella ja elävät hyvin vapaata elämää. Mehiläishoitaja ei voi päättää, miltä alueelta mehiläiset keräävät hunajaa, Seppälä toteaa.

Peltoviljelyn puolella sadot halutaan kuitenkin pitää erossa toisistaan. Perunan osalta tavallisen ja GMO-perunan välille on ehdotettu viiden metrin varoaluetta. Luomuperunan ja GMO-perunan välillä ero olisi 18 metriä. Mehiläishoitajien mielestä tällaiset metriluvut ovat turhauttavia, sillä mehiläiset keräävät tehokkaasti hunajaa ja siitepölyä kolmen kilometrin etäisyydellä pesästä. Tämä tuottaa ongelmia erityisesti luomuhunajan tuottajille. Jos mehiläishoitaja haluaa olla varma, ettei mehiläinen käy geenimanipuloidulla kasvilla, yhden tarhan ympärillä pitäisi siis olla 28 neliökilometrin kokoinen alue.

EU on päättänyt, että kaikkien maiden on sallittava GMO-kasvien kasvattaminen alueellaan. Itävalta ja Italia ovat kuitenkin kieltäneet GMO-kasvien viljelyn. Suomenkin maatalousneuvottelijat ovat ehdottaneet, että jokaisen maan tulisi saada itse päättää, sallitaanko GMO-kasvien kasvatusta. Se herättää tunteita puolesta ja vastaan.

- Porukka todellakin jakaantuu joko puolustajiin tai vastustajiin. GMO herättää peruttamattomuudessaan epäilyjä. Tilannetta on monta kertaa verrattu pandoran laatikkoon: sitä ei enää avaamiseen jälkeen voi peruuttaa tai pysäyttää.

Geenimanipuloidun perunan viljely käynnistyy ensi kesänä Seinäjoella ja Lammilla.

Lähteet: YLE Satakunta