Koe uusi yle.fi

Syke: Maatalouden ravinnekuormasta olisi nipistettävissä kolmannes

Maatalouden vesistökuormitukseen erikoistunut Suomen ympäristökeskuksen tutkija Markku Puustinen on laskenut, että maatalouskuormitusta voitaisiin vähentää yli 30 prosenttia ilman, että nykyisiin tuotantosuuntiin tulisi suuria muutoksia.

luonto

Vähennys toteutuisi, jos suorakylvö lisääntyisi ja kaikki mahdolliset peltojen suojavyöhykkeet ja kosteikot rakennettaisiin.

- Suurin mahdollisuus on pelloilla tehtävillä toimenpiteillä, Puustinen sanoo.

Pellot pitäisi jättää syksyisin kyntämättä ja pitää ne talven yli kasvipeitteisinä. Keväällä viljelyskasvien siemenet kylvettäisiin suoraan maahan ilman kyntöjä. Nykyisin maatalouden koko vuotuisesta ravinnekuormasta huuhtoutuu vesiin yli 90 prosenttia kasvukauden ulkopuolella. Ympärivuotuinen kasvipeitteisyys vähentäisi kuormitusta huomattavasti.

- Pelkästään näillä toimenpiteillä kuormitusta saadaan vähennettyä 20-25 prosenttia.

Peltojen suojavyöhykkeiden eli yli 15 metriä leveiden viljelemättömien kaistojen jättäminen kaikkiin suotuisiin paikkoihin tietäisi Puustisen laskelmien mukaan 5-10 prosentin vähennystä kokonaiskuormitukseen. Lisäksi kosteikkojen perustaminen vähentäisi päästöjä noin viisi prosenttia.

"Suojavyöhykkeistä on hyötyä tulvista huolimatta"

Pelloilta vesistöihin huutoutuvien ravinteiden määrä vaihtelee rajusti vuosittain riippuen sadannasta ja valunnasta. Kulunut talvi oli runsasluminen, ja kevättulvia oli runsaasti. Lyhytkin tulvakausi voi huuhtoa vesistöön jopa 90 prosenttia vuotuisesta ravinnekuormasta. Tulvista huolimatta kulunut talvi on ollut Markku Puustisen mukaan hyvä talvi vesistöjen kannalta: maa oli jäässä, eivätkä ravinteet eivät irtoa jäisestä maasta tulvan mukana.

- Kun maat ovat jäässä ja tulee tulva, suojavyöhykkeet eivät hirveästi leikkaa ravinnepitoisuuksia, mutta eipä ole oikeastaan sitä mistä leikattaisiin.

Sen sijaan esimerkiksi vähäluminen, leuto ja sateinen talvi 2007-2008 oli vesistöille karmaiseva, koska vesi pääsi kuljettamaan paljon ravinteita sulilta pelloilta. Ilman suojavyöhykkeitä vesistöihin olisi kuitenkin huuhtounut vieläkin enemmän ravinteita.

Ilmastonmuutos lisää ravinnepäästöjä?

Monet viljelijät ovat jo keventäneet maanmuokkausta ja lannoitusta sekä siirtyneet suorakylvöön. Suuri vuotuinen sadannan ja valunnan vaihtelu kuitenkin voivat "piilottaa" hyödyt vaikeasti havaittaviksi. Tutkija Markku Puustisen mielestä uusien suojavyöhykkeiden perustaminen olisi kuitenkin tärkeää, koska ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän leutoja ja sateisia talvia.

- Näitä toimenpiteitä tarvitaan ehkä paljon paljon enemmän, että ilmastonmuutoksen aiheuttama lisäkuormitus pystytään pysäyttämään.

Suojavyöhykkeiden rakentamista puoltaa sekin, että paikallisesti, yksittäisen järven kunnolle toimilla voi olla hyvin suuri vaikutus, Puustinen muistuttaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja