Euron tuntipalkalla pois kortistosta Saksassa

Liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreän hallituksen seitsemän vuotta sitten käynnistämä sosiaalivaltion remontti ei ole vähentänyt sosiaalimenoja. Köyhyys ja taloudellinen epätasa-arvo ovat sen sijaan kasvaneet.

Ulkomaat
Sosiaaliohjelmia kritisoiva mielenosoitus Hampurissa 23. elokuuta 2004
Maurizio Gambarini / EPA

Saksan talousinstituutti pitää Agenda 2010:ksi nimettyä uudistusohjelmaa onnistuneena. Sen mukaan työttömien määrä olisi ilman Agendaa lähes viisi miljoonaa nykyisen kolmen ja puolen miljoonan sijasta.

Saksan palkansaajat ja työttömät ovat Agendan hyödyllisyydestä päinvastaista mieltä. Agendan arvostelijat pitävät työttömyyden vähentymistä vallanpitäjien hattutemppuna.

Eurolla pois kortistosta

Räikeimpänä esimerkkinä tilastojen kaunistelusta pidetään uudistuksen mukana tulleita yhden euron töitä, joihin työvoimatoimistot ovat määränneet satoja tuhansia pitkäaikaistyöttömiä.

Tyypillisiä euron töitä ovat aputyöt julkisilla rakennustyömailla, päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa, katujen lakaisu ja puistojen kevätkunnostus. Työttömiä lähetetään myös muuttomiehiksi virastoihin sekä aputyöntekijöiksi kirjastoihin ja arkistoihin.

Työtön saa työskennellä euron tuntipalkalla korkeintaan 15 tuntia viikossa. Vaikka hän on todellisuudessa yhtä työtön kuin ennenkin ja saa edelleen täyden työttömyysavustuksen, tilastollisesti häntä ei pidetä kuitenkaan enää työttömänä.

Euron työvoimalla on kysyntää. Ammattiliitot pelkäävät, että työnantajat keinottelevat halvalla "pakkotyövoimalla" välttyäkseen palkkaamasta ihmisiä pysyvään työsuhteeseen.

Jos pitkäaikaistyötön kieltäytyy euron työstä, hänen työttömyysavustustaan leikataan 30 prosentilla. Alle 25-vuotiailta raha-avustus evätään kokonaan. Työvoimatoimisto maksaa vain heidän vuokransa. Ruokaraha annetaan ostokuponkeina.

Sosiaalidemokraatit rajussa alamäessä

Tappioihin on laskettava myös Schröderin oman puolueen, sosiaalidemokraattien, kannatuksen raju alamäki. Puolue on menettänyt äänestäjiä kaikissa uudistuksen voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.

Agendaa kynsin ja hampain vastustanut vasemmistopuolue Linke on vastaavasti kasvattanut omaa suosiotaan viemällä äänestäjiä demaripuolueelta. Ay-liike, vasemmistopuolue Linke ja monet kansalaisjärjestöt syyttävät Agendaa köyhien ja rikkaiden välisen kuilun syventämisestä.

Saksan tilastokeskuksen mukaan köyhien määrä on noussut uudistuksen jälkeen yhteentoista miljoonaan. Saksassa luokitellaan köyhäksi, jos ansaitsee nettona vähemmän kuin 900 euroa kuukaudessa. Huonona merkkinä pidetään sitä, että heidän joukossaan on lähes miljoona kokopäivätyöläistä.

Yhä useamman saksalaisen työläisen palkka ei riitä edes niukkaan toimeentuloon. Ay-liike viittaa alipalkattuihin palvelualoihin ja erityisesti parturi- ja kampaamoalaan, jossa alimmat palkat ovat entisen Itä-Saksan alueella alle kaksi euroa tunnissa.

Apua tarpeen mukaan

Agendalla heikennettiin irtisanomissuojaa, alennettiin työnantajien maksettavaksi tulevia palkan sivukuluja, korotettiin yleinen eläkeikä 67 vuoteen, leikattiin kauttaaltaan yleistä sosiaaliturvaa sekä nostettiin terveydenhoidon omavastuuosuuksia.

Ay-liike ja työttömät arvostelevat ankarasti sitä, että työttömyysavustus rinnastetaan tarveharkintaiseen sosiaaliapuun, ja että ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enää enintään puolitoista vuotta.

Työttömyysavustus on 351 euroa kuukaudessa. Valtio maksaa lisäksi kohtuulliset asumiskulut, sosiaalivakuutukset sekä kertakorvauksena huonekalu-, kodinkone ja vaatehankintoja.

Avustuksen saamiseksi työttömän on käytettävä ensin säästönsä, myytävä autonsa ja arvoesineensä sekä vaihdettava vuokra-asuntonsa halvempaan, mikäli sen koko ja siitä koituvat kulut ylittävät normit.

Lapsiluvun perusteella myönnettävä lisäavustus maksetaan viranomaisten harkinnan perusteella osaksi rahana ja osaksi suorituksina, kuten koulukirjoina ja harrastusmaksuina.

Liberaalit jatkaisivat leikkauksia

Liittokansleri Angela Merkelin johtamassa hallituksessa kristillisdemokraattien kanssa istuvat liberaalit ovat käynnistäneet keskustelun työttömyysavustuksen alentamisesta.

Työttömien järjestöt ovat uhanneet aloittaa puolestaan samanlaisen mielenosoitusten sarjan kuin punavihreän hallituksen aikana.

Taustalla vaikuttaa Saksan perustuslakituomioistuimen tuore päätös, jonka mukaan työttömyys- ja sosiaaliavun laskentaperusteet eivät vastaa välttämättä arkitodellisuutta.

Liberaalit käyttävät hyväkseen päätöksen epätarkkaa sanamuotoa, josta ei selviä, onko nykyinen avustus tuomareiden mielestä liian suuri vain liian pieni.

Demarit lupaavat peruutuksia

Saksan ulkoministerin ja liberaalipuolueen puheenjohtajan Guido Westerwellen mielestä jotain on pielessä, jos työtön tienaa avustuksella enemmän kuin työssä käyvä palkallaan. Samalla hän tyrmää ay-liikkeen vaatimuksen lakisääteisestä 7,50 euron minimituntipalkasta.

Liittokansleri Schröderin käynnistämän uudistamisohjelman purevuutta seurataan mielenkiinnolla kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa. Agendaa punnitaan toukokuun 9. päivänä pidettävissä Nordrhein-Westfalenin maapäivävaaleissa, joissa sosiaaliturvan leikkaukset syöksivät viisi vuotta sitten demaripuolueen historialliseen tappioon.

Lepyttääkseen ärsyyntyneitä kannattajiaan demarit ovat luvanneet ajaa peruutuksia uudistusohjelmaan ja palauttaa muun muassa eläkeiän takaisin 65 vuoteen.

Lähteet: YLE Uutiset / Pertti Rönkkö, Berliini