Lihavuusleikkaukset jakavat mielipiteitä

Lihavuuden leikkaushoitoon on tungosta. Vatsalaukun pienennys- ja ohitusleikkauksiin on pahimmillaan useiden vuosien jono. Alan lääkärien mukaan leikkausten lisäämistä jarruttaa yhä asenne, että lihavuus on itse aiheutettua.

terveys

Keravalainen Matti Käki painoi vielä puolitoista vuotta sitten 155 kiloa, mutta miehen paino on pudonnut yli 60 kiloa lihavuusleikkauksen jälkeen. Nyt vaaka näyttää 93 kiloa.

- Olen erittäin tyytyväinen. Paino on pysynyt tässä jo useamman kuukauden. Vaatteita saa kaupasta normaalisti, olo on helpompi ja ruokamenot pienentyneet, Käki kertoo.

Lääkäritkin väheksyvät

Lihavuusleikkauksia tekevät lääkärit eivät ole yhtä tyytyväisiä kuin Käki, sillä heidän mielestään päättäjien asenteet jarruttavat leikkaushoidon lisäämistä. Lääkärikunnassakin suhtautuminen leikkauksiin vaihtelee, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti viimesyksyisessä raportissaan lisäämään sairaalloisesti lihavien leikkauksia selvästi.

- Väheksytään ja kyseenalaistetaan sitä, pitääkö lihavuutta leikkauksella hoitaa, koska sitä pidetään itse aiheutettuna tautina, kuvaa ylilääkäri Mikael Victorzon Vaasan keskussairaalasta.

Toiset lihovat helpommin

Ylilääkäri Marja Leivonen Peijaksen sairaalasta Vantaalta ja kirurgi Timo Heikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanovat myös, että kyse on arvostuksista.

- Kyllä siinä tulee mieleen, että tätä potilasryhmää ei välttämättä kohdella tasa-arvoisesti, Leivonen sanoo.

- Julkisella puolella hoidetaan sairauksia, jotka ovat vielä selvemmin itse aiheutettuja, esimerkiksi tupakkasairaudet.

Matti Käki ihmettelee asenteita, koska toiset nykykäsityksen mukaan lihovat helpommin kuin toiset.

- Itsehän sitä syö. Mutta kyllä se vaan totuus on niin, että minäkin olen kaksi kertaa pudottanut yli 50 kiloa, mutta se ei vain pysynyt, Käki sanoo.

Leikkaukset jämähtäneet

Lihavuusleikkauksia tehdään yhä enemmän. Viime vuonna leikattiin lähes 700 suomalaista, kun edellisvuonna määrää jäi 400:aan. Hoidon kysyntä on kuitenkin vielä kovempaa, sillä esimerkiksi Oulussa lihavuusleikkaukseen pitää jonottaa pari vuotta.

Pääkaupunkiseudulla on sen sijaan ruuhkautunut leikkausta edeltävä hoito, kuten ryhmälaihdutukset ja lääkehoito. Ylilääkäri Leivonen sanoo, että ruuhkan takia leikkausten määrää ei ole pystytty enää kasvattamaan alkuvuonna. THL:n mukaan Suomessa olisi tarvetta parille tuhannelle leikkaukselle vuosittain.

Vatsalaukku pienenee

Lihavuusleikkauksessa potilaiden kiloja pudotetaan erilaisilla vatsalaukun pienennys- ja ohitusleikkauksilla, joilla vähennetään muun muassa näläntunnetta. Matti Käki kävi puolitoista vuotta sitten vatsalaukun ohitusleikkauksessa.

- Pystyn syömään vain pieniä annoksia, koska mahalaukku on nyt pienikokoinen. Sinne ei mahdu paljoa, Käki selittää.

THL:n mukaan leikkauksia kannattaa lisätä, koska hoito parantaa potilaiden elämänlaatua. Kalleudesta huolimatta leikkaukset säästävät THL:n mukaan myös hoitokuluja, kun lihavuuden aiheuttamat taudit vähenevät.

Oululaiskirurgi Timo Heikkinen arvostelee, että leikkaushoidon vaatimia suositusten uudistuksia kuitenkin vetkutellaan. Alan lääkärit toivovat myös, että lihavuusleikkaukset saataisiin pian hoitotakuun piiriin.

Heikkinen myöntää, että leikkausten lisääminen kasvattaa kuntien menoja, mutta hyöty tulee siitä, että esimerkiksi lääkekulujen pieneneminen säästää puolestaan Kelan rahoja.

Leikkausten epäilijöitä ei kuitenkaan löydy ainoastaan päättäjistä ja lääkärikunnasta.

- Kieltämättä osa potilaistakin häpeilee sitä, että tulee leikkaukseen. Siitä ei haluta puhua tuttaville ja omaisille, kuvailee ylilääkäri Leivonen.

Lähteet: YLE Uutiset / Antti Pilke