Hyppää sisältöön

Lapsi oppii moraalia vanhempiaan matkimalla - ei kuuntelemalla

Lapselle opetetaan, että narraaminen on rumaa ja punaisia päin ei saa kävellä. Sitten isä valehtelee sukujuhlissa anopin uuden mekon näyttävän hyvältä ja äiti kiirehtii tien yli bussiin lapsi käsipuolessaan, punaisten palaessa. Moraalin opettaminen lapselle ei suinkaan ole helppoa.

Lapsen moraali alkaa kehittyä jo vauvaiässä, alle vuoden ikäisenä. Hyvän moraalin opettaminen ei edellytä termien ja käytäntöjen suusanallista avaamista lapselle. Yleensä riittää silkka huolenpito, sanoo kasvatustieteiden tohtori ja Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland.

-Kaikkiin moraalisiin järjestelmiin liittyy se kultainen sääntö, että kohdellaan muita niinkuin toivottaisiin itseä kohdeltavan. Kun vauva saa hoivaa ja ruokaa ja lohtua osakseen ja kun hänelle hymyillään hänen hymyillessään, se vahvistaa hänen sisäistä moraalijärjestelmäänsä.

Lapselle riittää siis se, että häntä kohdellaan oikein, ja jo hyvin pieni lapsi ymmärtää sen, että jotakuta kohdellaan väärin.

Valkoiset valheet ovat hienotunteisuutta

Lapselle opetetaan, että valehteleminen on rumaa. Aikuisten maaima on kuitenkin mustanaan valkoisia valheita. Miten selittää lapselle, että silloin tällöin narraaminen onkin sallittua?

- Valkoisista valheista puhuttaessa puhutaan hienotunteisuudesta. On oikein puhua totta, mutta on oikein myös olla hiljaa silloin kun totuus voisi loukata. Lasta pitää opettaa ennenkaikkea ottamaan huomioon toisen tunteet. Silloin oppii säännöstelemään sanomisiaan oikealla tavalla. Lapselle voi lisäksi kertoa, että kaikista asioista voi pyrkiä löytämään jotain hyvää. Kun joku kysyy mielipidettä pieleen menneestä vaatevalinnasta, voi aina sanoa vaikka värin sopivan vaatteen kantajan silmiin, Kalland vinkkaa.

Aikuiset yhdessä rintamassa

Joskus vaikka päiväkodin säännöt saattavat sotia vanhempien moraalikäsitystä vastaan. Noudattaako tällöin omia ajatuksia vai ryhmässä määriteltyjä sääntöjä?

- Tällaisia tilanteita saattaa tulla esimerkiksi uskonnolisten käsitysten kohdalla. Usein keskusteleminen vaikkapa tarhan henkilökunnan kanssa riittää. Voi sopia esimerkiksi, että oma lapsi ei sitten ole mukana tietyissä tilanteissa, Mirjam Kalland ehdottaa.

Muiden aikuisten tai ryhmien auktoriteetin kiistämisestä ei Kallandin mukaan ole muuta kuin haittaa lapsen kasvatukselle ja omakuvan synnylle. Esimerkiksi lastensa kanssa mopoja kielletyille nopeuksille virittelevät isät antavat selvästi piutpaut lailisille säännöille ja tulevat usein samalla vähätelleeksi kieltoja "tätien hössötyksenä".

- Tekee hallaa jos asettaa itsensä normien yläpuolelle. Tällöin lapselle saattaa syntyä sellainen narsistinen käsite, ettei lakeja tarvitse noudattaa. Lähtökohtaisesti tällainen, muita aikuisia ja yleisiä normeja alentava suhtautuminen on kasvatuksen kannalta hyvin ongelmallista, Kalland sanoo.

Varasteleva kaveri saattaa hankalaan tilanteeseen

Vanhemmat eivät ole ainoita lapsen moraaliseen kehitykseen vaikuttavia henkilöitä. Myös kaveripiirillä on suuri vaikutus, ja esimerkiksi varasteleva tai valehteleva kaveri voi hämmentää lasta toden teolla.

Ahdistava tilanne voi syntyä vaikka kaverin tarjotessa näpistettyjä karkkeja.

- Jos lapsi on kiinnittynyt vahvasti oikeaan moraaliseen tapaan, hän saattaa tuoda huolensa ilmi vanhemmille. On hyvä olla lasta kohtaan lempeä ja ymmärtää, että lapsi voi tilanteessa toimia väärin. Häntä voi opastaa sanomalla esimerkiksi, että nyt kävi näin, mutta ensi kerralla toimitaan sitten toisella tapaa.

Lapsen kasvattaminen moraalisesti oikein ajattelevaksi ihmiseksi ei ole helppoa. Myös vanhemmat joutuvat päivittäin tekemään valintoja oikean ja väärän välillä, ja joskus tulee parkkeerattua väärin, juostua päin punaisia tai sanottua pahasti.

Mirjam Kalland lohduttaa, ettei kukaan ole täydellinen. Satunnaisen väärinparkkeeraajan lapsella on kaikki samat mahdollisuudet tulla kunnon kansalaiseksi kuin sääntöjen mukaan elävänkin lapsella.

- Tärkeää se, että lapsi kiinnittyy yleisesti hyväksyttyyn moraalijärjestelmään, eli tietää mikä on oikein ja kokee piston kun tekee väärin. Huono omatunto on hyvä mittari.

Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri toivoo, että näistä asioista puhuttaisiin enemmän jo varhaiskasvatuksen ja myös myöhemmän koulukasvatuksen aikana.

- Moraalikysymys ei missään nimessä ole vanhanaikainen.

.
.