1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Afrikan tähti on suomalaisilta hukassa

Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat löytäneet uudelleen Afrikan. Kilpajuoksu mahdollisuuksien mantereelle on täydessä vauhdissa, mutta EU ja Suomi tulevat auttamattomasti muista jäljessä, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto.

Ulkomaat
Näkymä kadulta Sowetossa Etelä-Afrikassa
Jon Hrusa / EPA

Kiina tuo Afrikkaan kovaa vauhtia teitä ja rautateitä, kouluja ja vaurautta. Kiinan vanavedessä myös muut maailman talousjätit ovat havahtuneet. Asemiaan mantereella vahvistavat jo Yhdysvallat ja Venäjä sekä monet nousevat talousjätit kuten Intia ja Brasilia.

Poikkeuksia ovat EU ja Suomi. Ne seuraavat sivusta, kun muut maat ovat tarttuneet Afrikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Näin väittää Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto tuoreessa raportissaan Afrikan tähteä etsimässä. Elinkeinoelämän Valtuuskunnalle laatimassaan selvityksessä Haavisto uskoo, että Kiinan ja muun Aasian taloudellinen nousu on nostamassa myös Afrikan talouden vihdoin jaloilleen.

Afrikan aika on koittanut, Haavisto povaa.

- Markkinatalous hiipii Afrikkaan idästä. Kiinan panostus Afrikkaan on ollut muille varmasti yllätys, myös ulkoministeriön Afrikan-erityisedustajana toimiva Haavisto sanoo.

Kiina ei aja vain omia etujaan

Länsimaat ovat syyttäneet Kiinaa Afrikan luonnonvarojen hamuamisesta. Haavisto näkee tilanteen toisin. Kiinan valtiollisten investointien perässä Afrikkaan ovat tulleet myös kiinalaiset yritykset. Ne hakevat afrikkalaisista aitoja yhteistyökumppaneita.

- Kiinalaiset tulevat mahdollisesti tulevaisuudessa käyttämään Afrikkaa uuden tuotannon alueena. Se on lähellä Eurooppaa ja siellä voidaan edullisesti tuottaa tuotteita, Haavisto arvioi.

Kiina on haastanut myös länsimaiden harjoittaman perinteisen kehitysyhteistyön Afrikassa. Kiina välttääkin kaikin keinoin kutsumasta toimiaan Afrikassa kehitysavuksi. Sen sijaan Kiina puhuu taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä, jonka myötä afrikkalaiset kokevat itsensä tasavertaisiksi kumppaneiksi.

Suomi ja EU katsovat Afrikkaa nenän vartta pitkin

Euroopan ja Afrikan suhteita painaa siirtomaa-ajan taakka sekä kehitysyhteistyö. Eurooppa suhtautuu Afrikkaan edelleen ylimielisesti avun vastaanottajana, eikä taloudelliseen ja poliittiseen yhteistyöhön ole aidosti panostettu.

Esimerkiksi Haavisto nostaa ilmastokeskustelun Afrikan ja EU:n välillä.

- Ei mitään vuoropuhelua millään tavalla. Tähän liittyy tietynlainen nenän vartta pitkin katseleminen, jonka afrikkalaiset kyllä tuntevat, Haavisto näpäyttää.

Haaviston mukaan myös Suomi suhtautuu Afrikkaan pelkkänä kehitysyhteistyön kohteena. Suomella on lisäksi mantereella poikkeuksellisen puutteellinen edustusto.

Monet EU-maat ovat huomanneet voimakkaasti muualle Afrikkaan investoivan Libyan taloudelliset voimavarat ja perustaneet edustustonsa maahan. Jo 23 EU-maalla on edustusto pääkaupungissa Tripolissa, mutta Suomella ei.

- Bryssel ei hoida asioita meidän puolestamme. Sellainen kannattaa unohtaa, Haavisto huomauttaa.

Hänen mukaansa suomalaisten yritysten olisi jalkauduttava Afrikkaan paljon hanakammin. Näin tekevät esimerkiksi Norja ja Ruotsi, Suomea paljon ripeämmin.

- Koska Suomi on pieni tekijä Afrikassa, sen olisi hyvä olla nopeampi ja herkempi liikkumaan alueella. Hitaana ja jäykkänä ei pärjää, hän sanoo.

Köyhien markkinat odottavat

Afrikan noususta on useita merkkejä. Saharan eteläpuolinen Afrikka johtaa koko maailmaa matkapuhelinliittymien kasvuvauhdissa. Luottokortit ja osamaksujärjestelmät ovat yleistyneet. Afrikan miljardin ihmisen väestöstä suurin osa on nuoria, tulevaisuuden potentiaalisia kuluttajia.

Afrikka on silti edelleen maailman köyhin manner.

Kaupanteko pitääkin räätälöidä afrikkalaisten maksukyvyn mukaan ja luoda köyhien markkinat, Haavisto sanoo. Kysyntää löytyy tuotteille, joista on aidosti hyötyä käyttäjilleen.

- Matkapuhelimen osto voi olla afrikkalaiselle autoon verrattavissa oleva investointi. Pitää miettiä, mitä nämä miljardi ihmistä kuluttavat, hän sanoo.

Kiinankaan Afrikan-valloitus ei saa Haavistolta pelkkiä kehuja. Myös Kiinan antama tuki ennen pitkää velkaannuttaa maita ja voi johtaa riippuvuuteen Kiinasta.

Myös Afrikan maiden on katsottava peiliin: läpeensä korruptoituneet maat eivät houkuttele investointeja mantereelle varsinkaan, jos maat eivät noudata kansainvälisen kaupan pelisääntöjä.

Kaikesta huolimatta Afrikan markkinoiden kehitystä ei kannata jäädä seuraamaan sivusta, Haavisto uskoo.

Lähteet: Päivi Koskinen /YLE Uutiset