Sananen – Milloin kasvat aikuiseksi?

Aikuistuminen pilaa ihmisen. Näinhän se tietenkin on, mutta mihin tuon varoitustekstin voisi painaa? Tupakka-askiin ei mahdu uutta luettavaa ja viinaputelin kolmemillinen teksti jää jo entuudestaan huomaamatta. Ehdotan verokorttia.

Peter Nyman
Maasola
YLE Keski-Suomi

Noo, ei se välttämättä pilaa, niin kuin ei tupakkakaan tapa, mutta hyvä se on ihmistä välillä hölskytellä. Saimme juuri tietää, että Peter Nyman siirtyy viihteen maailmasta uutistenlukijaksi. Syyksi sanoi halun aikuismaisempaan työhön. Tällä viikolla myös mestarinaamanvääntäjä Petelius tilitti lehdessä kuinka pelkäsi hassuttelijan leiman estävän vakavat, oikeat, työt. Mies pääsi Ylen Luontoiltaan ja vaikuttaa seesteisen onnelliselta.

Aikuisen elämään kuuluu olla huolestunut kaikesta. Siinäkö on ihmisen jalostumisen huippu, elämän johtolanka ja merkityksellisyys? Katsokaa vaikka MTV3:n uutistenlukijoita. Kulmat ovat molemmilla tuomiopäivän tiedottajilla suurella vekillä ja paksu meikkivoide pystyy vain vaivoin liennyttämään tunnelmaa – ettei nyt ankkuri aivan Lordilta näytä. Hyvää iltaa, oletko todella valmis kuulemaan karun totuuden?

Ihminen vanhenee ja kypsyy kypsymistään. Osa on jo ylikypsiä alle kolmekymppisinä. Joskus harmittaa niiden 27-vuotiaana kuolleiden lapsellisten legendojen puolesta, että eivät ehtineet aikuistua. Niiltä jäi paljon hienoa kokematta. Kuten se miltä tuntuu kun ollaan oikein aikuisia ja vakavia – vaikka palaverissa. Kun kannetaan samaan aikaan pienessä päässä omia, työnantajan, maailman ja perheen murheita. Kun yritetään olla tehokkaita ja pidätellä itkua.

Kerron paljastuksen. Ei ne miehet aina puhu saunailloissa niin kypsiä ja syvällisiä kuin hienot uudet dokumenttielokuvamme antavat ymmärtää. Kun vanhat lapsuuskaverit kohtaavat, siinä ennemminkin taannutaan kuin hehkutaan aikuisuutta. Se regressio on meille annettu lahja. Meillä on lupa riisua aikuisuuden sarkapuku ja saada yhteys nuoreen minäämme. Elää jotain herkkää ja hassua uudelleen.

Minä olen aina nauttinut hörsköttämisestä. Mitä pahaa siinä on jos keski-ikäiset miehet tirskuvat keskenään saunan kuistilla ja ovat lapsellisia. Toisten viihdyttäminen ja lietsominen kovempaan hepuliin on ihmisyyttä isoimmillaan. Yllä lempeä taivas, vieressä tuli ja vesi ja muutama keskeneräinen ihmispolo jauhamassa joutavia ja nauramassa ääneen pienuuttaan. Sillä kaikella on arvoa.

Ehkä Peter Nymanista tulee Suomen ensimmäinen tirskuva uutistenlukija. Sitä toivon. Jotenkin sitä odottaa näkevänsä toisessa ihmisessä inhimillistä lämpöä vaikka tämä olisi juuri aikuistunutkin. Keskimäärin minä pyyhin mieluummin silmiäni liikutuksen ja ilon ansiosta kuin ahdistuksesta.

Loppukevennys. Sellaisen me olemme kaikki ansainneet. Ei tämä elämä aina niin helppoa ole, eikä varsinkaan mene käsikirjoituksen mukaan. Oman elämän Tunturisupersport löytyy välillä vatukosta eikä meinaa nousta. Viimeiset vuoteni haluaisin nauraa ja naukkailla, samalla kun poltan vanhoja mappeja.

Voihan sitä vähän kieltäytyä aikuistumasta. Se on arkipäivän kapinaa. Lapsellisuus on jokerikorttisi jolla saat lisähappea toimistossa, jossa on joskus jatkuva vähähappinen korkeanpaikanleiri meneillään. Elämä kannattaa nähdä välillä tivolina. Itsensä possujunan hoitajana. Minkä naamarin sinä valitset tänä vappuna? Entä maanantaina?

Lähteet: Maallikkosaarnaaja Maasola