1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kekkosen silmälaseista YYA-sopimukseen – tervetuloa suomettumisen aikaan

Hämeen keskiaikaisessa linnassa avattu Suomettunut Suomi -näyttely vie katsojan matkalle Kekkosen ajan Suomeen. Tuolloin rahana oli markka, itänaapurina Neuvostoliitto, eikä Suomi pärjännyt jääkiekossa.

Kotimaan uutiset
Suomettuneessa kodissa luettiin monipuolisesti 1970-luvulla.YLE / Kari Mustonen

Suomettumisen käsite syntyi Länsi-Saksassa 1960-luvulla. Kiistellyllä käsitteellä viitattiin Suomen kiusalliseen riippuvuussuhteeseen Neuvostoliitosta.

Näyttelyn kokoajan, Työväenmuseo Werstaan museonjohtajan Kalle Kallion mielestä näyttely on edelleen ajankohtainen. Kiinnostava kysymys on se, olemmeko edelleen suomettuneita ja mihin suuntaan, sanoo Kallio.

– Suomettumisessahan on kysymys siitä, kuinka sopeudutaan toisen valtion kuviteltuihin tai todellisiin oletuksiin. Jos ajatellaan tätä päivää, voidaan kysyä, kuinka nöyriä EU-jäseniä olemme tai kuinka suhtaudumme Venäjään tai Yhdysvaltoihin tai Natoon. Mielestäni on paljon sellaisia asioita, joissa me suomalaiset pienenä kansakuntana ajattelemme toisten etua ja mukaudumme näiden maailmanmahtien tahtoon.

Politiikka, talous ja kulttuuri näkökulmina

Näyttelyssä Suomettumista tarkastellaan politiikan, talouden ja kulttuurin näkökulmista elokuvan, valokuvien ja aikakauden esineistön avulla. Näyttelyssä selviää muun muassa millaisten lasien takaa Kekkonen katseli maailmaa 1970-luvulla ja miten hyviä idänsuhteita juhlittiin.

Hetken aikaa Hämeenlinnankin seutu oli suomettumisen hengessä maailman median keskipisteessä, kun DDR:n kommunistijohtaja Erich Honecker teki ainoan länsivierailunsa Suomeen ja hirvesti pari päivää presidentti Mauno Koiviston kanssa Rengossa.

Vaikka Neuvostoliitto hajosi 1991, suomettumisesta keskustellaan yhä. Näyttelyssä onkin mahdollisuus testata oma suomettumisen asteensa.

Suomettunut Suomi -näyttely Hämeen linnassa, avoinna lokakuun puoliväliin saakka.

Lähteet: YLE Häme

Lue seuraavaksi