Hyppää sisältöön

Nettisuohon ei uppoa

Aapa, korpi, letto, luhta, neva, räme ja palsasuo. Jos ei kuulosta tutulta, kannattaa suksia Jyväskylän avoimessa yliopistossa luodulle nettisuolle.

Kuva: Heli Mäkikauppila/YLE

Suomalaisia suotyyppejä esittelevän nettisuon toivotaan parantavan suomalaisten kehnoa suotuntemusta.

- Suomalaisten suotietämys on luvalla sanoen heikkoa, toteaa ekologian ja evoluutiobiologian opettaja Veikko Salonen Jyväskylän avoimesta yliopistosta.

Hänen mukaansa myös kasvitietämys on romahtanut nuorten sukupolvien keskuudessa. Tästä havainnosta syntyi muutama vuosi sitten yli 330 lajia esittelevä nettikasvio, jonka rinnalle on nyt kehitetty nettisuo.

Nettisuo on siis nettisivu, josta tavan tallaaja voi tarkastaa vaikka metsässä ollessaan, minkä tyypin suo vieressä avautuu. Tietämyksen lisääminen soista lienee aiheellista, sillä Suomi on maailman kuudenneksi soisin maa. Koko maailman pinta-alasta suot täyttävät noin 5 prosenttia.

Nettisuon tietokantaan on helppo upota. Siinä nimittäin esitellään yli 50 erilaista suotyyppiä, vain kaikkein pohjoisimmat lajit ovat jääneet ulkopuolelle. Jokaisesta suotyypistä löytyy useita värikuvia. Pelkästään Keski-Suomen alueella esiintyy yli kahtakymmentä suotyyppiä. Nettisuossa suot on jaoteltu tietokannassa neljään päätyyppiin: korpiin, rämeisiin, nevoihin ja lettoihin, sekä näiden yhdistelminä muodostuviin yhdistelmätyyppeihin. Kuvia on kaikkiaan runsas 200.

Tietosuo saapasjaloille, kumppaniksi kesäretkille

Soihin ja kasveihin voi perehtyä nettisuossa ja nettikasviossa matkapuhelimen tai kämmentietokoneen avulla vaikka keskellä metsää. Ensimmäisessä vaiheessa nettisuota kehitettiin yliopiston biotieteiden opiskelun käyttöön.

- Sen oli tarkoitus toimia työkaluna niin sanotuilla saapasjalkakursseilla. Siitä kuitenkin tehtiin avoin ja maksuton, joten toivon, että sitä innostuvat käyttämään muutkin ja toivottavasti ainakin peruskoulun biologian opettajat, Salonen kertoo.

Hän sanoo, että kasvituntemuskin on romahtanut nuorten parissa, joten työkaluja luontotuntemukseen tarvitaan. Perinteiset tietokirjat nettisuo lyö ainakin kuvien laadussa ja tarkkuudessa. Digikuvista kun on helpompaa verrata yhdenvertaisuutta kuin vaikkapa mustavalkoisista piirroksista. Nettisuo esittelee myös kasveja, jotka todennäköisesti kasvavat kyseisellä suotyypillä.

Veikko Salonen on koonnut tietopankin yhdessä Petri Heinosen kanssa. Asiantuntijana on toiminut tekijöiden lisäksi myös emerituslehtori Veli Saari Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta.

Valokki-nettisuo julkaistaan tänään Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa.