Musiikkitalon kustannukset paisuvat

Helsinkiin rakennettavan Musiikkitalon kokonaisbudjetti on ylittymässä 20 miljoonalla eurolla. Musiikkitalon budjetti nousee näin 160 miljoonaan euroon. Yleisradio maksaa Musiikkitalon rakentamisesta 26 prosenttia.

kulttuuri
Musiikkitalon salia rakennetaan. Betonirakenteita.
YLE

Jo harjakorkeuteen ennättäneen Musiikkitalon kustannukset paisuvat, vaikka suhdanteet ovat olleet rakentamisen kannalta erinomaiset.

Musiikkitalon budjetti jakautuu rakentamis- ja suunnittelukustannuksiin. Nyt molemmat uhkaavat ylittää alkuperäisen tavoitteensa 10 miljoonalla eurolla.

Rakentamispuolella tavoitebudjetin ylittymiseen osattiin varautua, sillä Musiikkitalo toteutetaan niin sanotussa avoimessa urakkamuodossa, kertoo Musiikkitalon hallituksen puheenjohtaja Juha Lemström.

- Jo alussa tiesimme, että mitään sitovaa urakkatarjousta tai sitovaa suunnitelmaa Musiikkitalon enimmäislaskusta ei ole. Kuten nimikin sanoo, tavoitehintaurakan idea on, että pyritään tiettyyn tavoitteeseen.

Tähän mennessä Musiikkitalon työmaalla on tehty yli 200 hankintaa. Jokaiseen on tehty omat osatavoitteet kustannusten suhteen, ja jos niihin ei ole päästy, on pyritty hakemaan halvempia vaihtoehtoja. Nyt näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että alkuperäiset tavoitteet ovat ylittymässä 10 miljoonalla eurolla eli noin viidellä prosentilla.

Lemströmin mukaan suurimmat yksittäiset ylitykset tapahtuivat rakennustöiden osalta jo toista vuotta sitten runko- ja betonivalutöissä.

- Loput ovat tulleet pienemmistä urakkaosioista, ne ovat pieniä puroja joista tämä kokonaisuus muodostuu, Juha Lemström sanoo.

Kustannusten nousu ei ole ongelma YLElle

Yleisradio rahoittaa Musiikkitalosta reilun neljänneksen. Kun YLE vuonna 2008 lupautui mukaan hankkeeseen, kokonaisbudjetti oli 140 miljoonaa euroa. 20 miljoonan euron lisäys kustannuksiin tarkoittaa, että YLEn osuus nousee noin 5 miljoonaa euroa.

Kustannusten nousu ei ole ongelma, kertoo YLEn Asia- ja kulttuuriohjelmien johtaja Olli-Pekka Heinonen. Hän edustaa YLEä Musiikkitalon hallituksessa.

- Tietysti se on valitettavaa, mutta meillä on tiettyä riskivaraa ja nämä kustannukset jakautuvat kolmenkymmenen vuoden aikajaksolle, joten vuositasolla sen merkitys ei YLEn kokonaisbudjetissa nouse kovin suureksi, Heinonen sanoo.

Heinosen mielestä YLEn on tärkeää olla mukana Musiikkitalo-hankkeessa.

- Kyse on isosta kulttuuri-investoinnista, ei pelkästään klassisen musiikin osalta vaan suomalaisen musiikin kaiken kaikkiaan. Ja Radion sinfoniaorkesteri laadukkaana kansainvälisen tason orkesterina ansaitsee kotimaassaan hyvät työskentely- ja esiintymistilat, joissa sen sointi voi parhaalla mahdollisella tavalla tavoittaa yleisön, Heinonen sanoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Iira Hartikainen