Oralismin ajasta löytyi uutta tutkimustietoa

Oralismin tulosta Suomeen on saatu uutta tietoa. Valtiotieteiden lisensiaatti Eeva Salmi tutki puhemenetelmän tuloa Suomeen, sekä sen syitä ja toteuttamista suomalaisissa kuurojenkouluissa. Toisin kuin maailmalla, Suomessa oralismia on tutkittu toistaiseksi vähän.

Yle Uutiset viittomakielellä
Porvoon kuurojenkoulun oppilaita 1900-luvun alkupuolella.
Porvoon kuurojenkoulun oppilaita opettamassa Karl Ossian Wichmann, joka toimi koulun johtajana vuosina 1896–1918.Kuurojen museo

Oralismi tarkoittaa puhemenetelmän käyttöä kuurojenopetuksessa, jolloin viittomakielen käyttö kielletään.

Oralismin kannattajien mielestä viittomakielen käyttö haittasi puheen oppimista. Puhemenetelmä levisi 1800-luvun lopulla nopeasti kuurojen kouluihin kaikkialla maailmassa.

Suomessa periaatepäätös puhemenetelmän käyttöönotosta tehtiin vuonna 1877. Oralismista uuden tutkimuksen hiljattain julkaissut Eeva Salmi löysi aiheesta uutta tietoa.

- Kyllä osa asioista tiedettiin jo, mutta tutkimuksessani tarkempaa tietoa löytyi esimerkiksi ensimmäisestä oralistista Hendellistä, joka käytti puhemenetelmää opetuksessaan. Hänen ajatuksiaan tutkiessani havaitsin Hendellin korostaneen oralismin eduista kuurojen integroitumisessa. Hän korosti sitä, että jos kuurot käyttävät viiittomakieltä niin he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta puhemenetelmän kautta heistä tulee yhteiskunnan jäseniä, Eeva Salmi kertoo.

Salmin mukaan oralismin saapumisessa Suomeen vaikutti kaksi tärkeää seikkaa: ajatus puhemenetelmän hyödyistä yhteiskuntaan intergroitumisessa sekä käsitys viittomakielestä primitiivisenä.

- Myös kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että rotuhygenia vaikutti oralismin vahvistumiseen sekä toinen yllättävä seikka eli teollistuminen. Maatalouden siirtyminen teollisuuteen vaati samanlaista työvoimaa ja silloin haluttiin ihmisten olevan samanlaisia, mutta tätä oli vaikea havaita Suomessa, kertoo Salmi ajan hengestä.

Oralismi kuuroille synkkää aikaa

Oralismin tulo Suomeen merkitsi kuuroille synkkää aikakautta, joka kesti lähes sata vuotta.

Monelle kuurolle jäi paha trauma siitä, kun puhetta opetettiin jopa väkisin.

Tästä syystä onkin erikoista, että Kuurojen Liitto tuki aikoinaan puhemenetelmää. Taustalla on se, että Kuurojen Liiton puheenjohtaja ja Turun kuurojenkoulun johtaja olivat yksi sama henkilö: Urho Kierimo. Näin kuurojen liitto ja koulumaailma olivat vahvasti yhteyksissä toisiinsa, kertoo Salmi.

- Kuurojen LIitto tuki oralismia, mutta tavallisten kuurojen ajatuksista oli vaikea saada tietoa. Viittomakielisen yhteisön historian tutkimuksessa on selviä lähdeongelmia. Kirjallisia lähteitä olivat Kuurojen Lehti, Kuurojen Liiton arkisto sekä kuurojenkoulujen arkistot. Tavallisten kuurojen ajatuksista onkin vaikea tietää, Salmi kertoo kuurojen historian tutkimisen vaikeutta.

Suomalaisissa kuurojen kouluissa viittomakielen käyttö sallittiin jälleen 1900-luvun loppupuolella. Tähän vaikutti mm. se, että kuurot nuoret alkoivat tiedostaa itsensä kieli- ja kulttuurivähemmistönä. Viittomakielen käyttö alettiin nähdä myös ihmisoikeuskysymyksenä. Mm. kuurojen liitto aloitti aktiivisen työ viittomakielen puolesta 80-luvulla.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikaela Tillander