Moni vakiintunut teatteri on yhä lainsuojaton

Moni kiitetty teatteriryhmä sinnittelee ilman lakisääteistä valtiontukea, joka helpottaisi toimimista. Uusien teatteriryhmien on lähes mahdotonta päästä joukkoon mukaan. Viime vuosina tuen saajaksi on hyväksytty vain yksi uusi draamateatteri.

kulttuuri
Näytelmä Kahdeksan surmanluotia Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa
Lahtelainen Teatteri Vanha Juko on yksi menestyneistä ns. vapaan kentän teatteriryhmistä.

Teatteri- ja orkesterilaki säädettiin 1990-luvun alussa. Lain tarkoituksena on turvata se, että suomalaiset pääsevät nauttimaan ammattimaisesta teatterista ja orkesterimusiikista.

Taidelaitokselle laki merkitsee vuotuista valtionosuutta eli rahasummaa, jolla toimintaa pyöritetään. Nykyisin tukea saa 57 teatteria.

Valtion rahoitusturvasta nauttivat pitkälti samat teatterit, jotka lähes 18 vuotta sitten hyväksyttiin lakiin mukaan. Kentällä on kuitenkin siinä välissä tapahtunut paljon. Vapaiden teatteriryhmien toiminta on nykyään vilkasta ja ammattimaista. Jähmeä laki aiheuttaakin purnausta.

- Laki pitäisi purkaa ja tarkastaa ihan täysin. Jotta sinne saisi nostettua uusia teattereita, joku pitäisi tiputtaa poiskin. Pitäisi tarkastaa myös kriteereitä, joilla teattereita otetaan lakiin mukaan, huomauttaa lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon hallintojohtaja Jaska Teuri.

Vanha Juko on toiminut vapaana ammattiteatterina jo 15 vuotta eli melkein yhtä kauan kuin teatterilaki on ollut voimassa. Viimeiset viisi vuotta teatteri on havitellut lain piiriin.

Ministeriö pitää lakia edelleen pätevänä

Opetus- ja kulttuuriministeriössä myönnetään, että monet vapaat ryhmät tekevät ajankohtaista ja korkeatasoista teatteria. Teatterilakia pidetään kuitenkin edelleen pätevänä.

Ylitarkastaja Katri Santtila patistaa arvostelijoita tutkimaan lain kriteerejä. Niitä ovat teatterin vakaa talous, ammattimainen esitystoiminta ja vakituinen henkilökunta. Vaikka laatua ei varsinaisesti mitatakaan, löytyvät sen mittarit lain ehdoista, sanoo Santtila.

- Toiminnan pitää olla ammattimaista ja henkilöstön koulutuksen saanutta. Eli laatu tulee sitä kautta. Valitettavasti kaikki ryhmät eivät tällä hetkellä täytä lain kriteerejä.

Teatteri Vanhan Jukon putoaminen lain ehtojen ulkopuolelle herättää hämmennystä. Lahdessa on nähty vuosien varrella lukuisia kotimaisia kantaesityksiä. Lisäksi Teatteri Vanhan Jukon näyttelijä Ritva Sorvali palkittiin maan parhaana naisnäyttelijänä ensimmäisessä teatterialan Thalia-gaalassa helmikuussa.

Vanha Juko pyörittää toimintaansa vuosittain anottavilla toiminta-avustuksilla. Laki toisi teatterin toimintaan sekä vakauden että pakotteen.

- Meillä olisi silloin velvoite tehdä materiaalia, joka tuottaisi myös rahaa. Jatkumoa pitäisi olla koko ajan enemmän ja sitä kautta pitäisi siirtyä kunnallisen teatterin ajatusmalliin, jossa täytyy olla pääproduktio ja sille vastapala, arvelee hallintojohtaja Jaska Teuri.

Yhteistyö ja kiertueet voisivat auttaa vapaita teatteriryhmiä

Vapaiden teatteriryhmien toimintaa voisi helpottaa yhteistyö lain piirissä olevien teattereiden kanssa. Kotimaisen teatterin elinvoimaisuutta lisäisi myös panostaminen kiertuejärjestelmään.

- Kattava teatteriverkko on äärimmäisen tärkeä kulttuuripoliittinen arvo. Sen elinvoimaa lisäisi, jos pystyisimme luomaan hyvän ja toimivan kiertuejärjestelmän, jossa Etelä-Suomeen keskittyneet teatteriryhmät voisivat kiertää maakuntateattereissa ja tarjota vaihtelua ohjelmistoon, painottaa Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Matti A. Holopainen.

Myös uusia orkestereita pääsee harvoin lain piiriin. Tuoreimpia tulokkaita ovat Hyvinkään orkesteri, Suomalainen barokkiorkesteri ja jazzorkesteri UMO. Kaikkiaan orkesterilain suomasta valtiontuesta nauttii 27 orkesteria.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Katri Henriksson