"Mannerheimista yritetään tehdä koko kansan jamppaa"

Kirjailija Taina West ei usko suomalaisten enää löytävän yhteistä sankaria, koska maailma on niin pirstaloitunut. Marsalkka Mannerheiminkin asema yhteisenä sankarina on Westin mielestä sisällissotataustan vuoksi varsin kyseenalainen, vaikka hänestä "yritetään tehdä koko kansan jamppaa."

kulttuuri
Eversti Aaro Pajarin tarjosi lounaan pappilan verannalla. Pöytäseurueessa oli armeijakunnan johtoa ja muita upseereita Mannerheimin ohella. Seinällä nojailee piika.
Suomalaisilla ei ole enää koko kansan sankareita, sanoi Aamu-tv:ssä vieraillut Taina West.

Tv-käsikirjoittajana tunnetulta Taina Westiltä on ilmestynyt uutuuskirja Suomalainen sankaruus. West päätyy pohdinnoissaan siihen, että suomalaisten suuret sankarit ovat nykyään vain tiettyjen alaryhmien idoleita.

- Joillekin Kimi Räikkönen on ehdoton sankari. Mutta ne, jotka eivät arvosta autourheilua, pitävät vain ääliömäisenä ajaa autolla ympyrää kolmensadan kilometrin tuntinopeudella, West sanoi YLEn Aamu-tv:n haastattelussa.

Yhteiseen sankaruuteen liittyy Westin mielestä jokln yhteinen kansallinen urakka. Paavo Nurmi voitti silloin, kun pieni kansakunta oli rakentumassa. Lähimenneisyydessä varsin yhteinen sankari oli Jorma Ollila, koska Nokia oli hetken niin kärkitekijä maailmanlaajuisesti.

- Suomella ei kuitenkaan ole mitään yhteistä missiota tällä hetkellä. Enkä tiedä, oliko Nurmi oikeasti kaikkien sankari, vai onko hänestä vain annettu sellainen kuva.

Sankaruus mutkikasta poliittisessa historiassa

Taina West korostaa, että poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta riippuen samat teot voivat olla joko sankaruutta tai raakalaismaisuutta. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumista puhuttaessa toisille terrori oli punaisten heiniä, toisille valkoisten.

- Sisällissota estää Mannerheimin sankaruuden, vaikka hänestä yritetään tehdä koko kansan jamppaa. Miehen valokuva toki löytyy monen suomalaisen seinältä, mutta pitäisi varmaan tehdä kotiratsia siitä, kenen seinällä ja minkälaisessa suvussa.

Westin mielestä suomalaisessa kulttuurissa vaikuttaa historiattomuus. Tämä näkyy muun muassa presidentti Urho Kekkosen sädekehän kohdalla.

- Mielestäni on Kekkosesta unohdettu, että hän muistaakseni osallistui punaisten teloituksiin. Tuntemattoman Rokka puolestaan luokiteltaisiin potentiaaliseksi joukkomurhaajaksi toisenlaisissa oloissa kuin sotatantereella.

Viime vuosina Suomessa on puhuttu arjen sankareista.

- Se on kaunuis ajatus tänä yltiöyksilöllisenä aikana. Mutta kyllähän nuo arjen sankarit kuten äidit ja sairaanhoitajat ovat kuitenkin harmaata massaa, West huokaa.

Lähteet: YLE Uutiset

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus