Stubb perustaisi Suomeen rauhanvälitysrahaston

Suomen roolia rauhanvälittäjänä halutaan vahvistaa. Ulkoministeriö julkisti torstaina asiaa koskevan selvityksen, joka oli tehty ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) toimeksiannosta. Selvityksessä todetaan, että rauhanvälitys on yhä tärkeämpi osa kriisien ennaltaehkäisyä, ja Suomella on hyvät edellytykset kehittää profiiliaan eturivin tekijäksi.

talous

Selvityksessä esitellään useita keinoja Suomen rauhanvälitysaseman vahvistamiseksi, muun muassa toiminnan parempaa koordinointia sekä tiiviimpää yhteistyötä kansaninvälisesti ja eri toimijoiden välillä.

Konkreettisina parannusehdotuksina ulkoministeri Stubb listaa kaksi asiaa:

- Ensimmäinen on rahan lisääminen. Eli jonkinlaisen rauhanvälitysrahaston perustamista. Norjalla tällainen on ja siinä on noin 90 miljoonaa euroa vuosittain käytössä. Ja toinen on se, että meidän pitäisi perustaa jonkinlainen rauhanvälitysinstituutti tänne Suomeen, jossa me voimme kouluttaa sekä suomalaisia, että kansainvälisiä toimijoita erilaisiin kansainvälisiin konflikteihin.

Suomi tukee eri järjestöjen kautta rauhanvälitystä vuosittain usealla miljoonalla eurolla, mutta budjetissa on suoraan rauhanvälitykseen korvamerkittyä rahaa vain neljä sataa tuhatta euroa.

- Pitää muistaa, että rauhanvälitys on myös kokonaisvaltaista, eli meidän sotilaallinen kriisinhallinta, meidän siviilikriisinhallinta ja kaikki meidän kehitysapu on myös osa tätä pakettia, sanoo Stubb. Seuraavien hallitusneuvottelujen aikana kannattaa miettiä, miten ne rahat parhaiten saataisiin tähän toimintaan kanavoitua.

Suomella paljon asiantuntemusta

Selvitys laadittiin presidentti Martti Ahtisaaren myötävaikutuksella. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Ahtisaari sekä hänen perustamansa CMI-järjestö (Crisis Management Initiative) ovat silti vain yksi esimerkki menestyneistä suomalaisista rauhanvälittäjistä. Lista on pitkä: Sakari Tuomioja, Harri Holkeri, Elisabeth Rehn, Helena Ranta, Pär Stenbäck, Antti Turunen, Pekka Haavisto...

Presidentti Ahtisaari kehuu, että suomalaista asiantuntemusta on yllättävänkin paljon olemassa.

- Sitä ei vaan hypätä rauhanvälittäjäksi... itse asiassa saattaa olla enemmänkin työtä siinä, että luodaan edellytyksiä rauhanvälitykselle, jonka sitten jokin toinen taho saattaa hoitaa, pohtii presidentti Ahtisaari. Ja siinä vaiheessa täytyy katsoa, miten koordinoidaan eri toimijoiden toiminta. Jossain Afrikassa - Sudanissa esimerkiksi - on ainakin toistakymmentä erilaista erityisedustajaa ja miten saadaan heidän toimintansa koordinoitua niin, että saadaan todellista tulosta aikaan... Se on mielenkiintoista toimintaa ja Pekka Haavistolla on pärjännyt siinä erinomaisesti.

Jos toimijoita on jo nyt paljon, miksi Suomesta pitäisi kehittää rauhanvälityksen suurvalta?

- Siksi, että me olemme niin hyviä! sanoo Stubb.

Pelkästä epäitsekkäästä auttamishalusta ei ole kyse. Rauhanvälityksen antamaa arvovaltaa tarvitaan erityisesti nyt, kun Suomi käy kampanjaa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvasta jäsenyydestä kaudelle 2013-2014.

Lähteet: YLE Uutiset