Viina ja miehet yhdistävät Suomen ja rockin

Mitä yhteistä on viinalla, herravihalla ja väkevällä miehisyydellä? Kaikki ne ovat kuvaavia sekä suomalaisuudelle että rock-kulttuurille, väittää nykykulttuurin tutkija.

viihde
Juicen 40-vuotiskonsertti vuonna 1990.
Sakari Kuosmanen, Pate Mustajärvi ja Juice Leskinen Juicen 40-vuotisjuhlakeikalla vuonna 1990.Mika Kanerva / Yle

Keski-SuomiTerhi Skaniakos on tutkinut väitöskirjaansa varten Aki ja Mika Kaurismäen esikoisohjausta, Saimaa-ilmiötä, ja sen kautta suomalaista rock-kulttuuria. 1980-luvun alussa tehty musiikkidokumentti kertoo suomirockin synnyttäneiden yhtyeiden - Eppu Normaalin, Hassisen Koneen ja Juice Leskisen - kesäisestä Saimaan-kiertueesta vuonna 1981.

Rock huokuu maskuliinisuutta

Skaniakoksen mukaan Kaurismäen veljesten elokuvassa rock kytkeytyy suomalaisuuteen useassa kohdassa. Esimerkiksi rockin vahva miehisyys ja boheemius sekä suomalaisuuteen liitetyt miehiset juomatavat yhdistyvät maskuliinisuudessa.

Myös rockille tyypillinen kritiikki länsimaista kulutuskulttuuria ja auktoriteetteja kohtaan limittyy tutkimuksen mukaan suomalaisuuteen. Suomessa on perinteisesti tunnettu kansan keskuudessa herravihaa ja erottauduttu voimakkaasti valtaapitävistä tahoista.

Toisaalta rockissa otetaan pesäeroa perinteiseen suomalaiseen miehen malliin esimerkiksi sodanvastaisuudella ja perinteisestä miehisestä työkulttuurista poikkeavalla elämäntavalla.

Suomi-rock näyttäytyykin Saimaa-ilmiössä tutkijan mukaan vaihtoehtoista suomalaisuutta korostavana ilmiönä. Kuitenkin se kytkeytyy vahvasti suomalaisuuden tiettyihin piirteisiin ja jopa kansallisiin symboleihin. Suomen lippu ja Maamme-laulu valjastetaan rockissa uuteen yhteyteen, mutta niiden käyttö ei ole rienaavaa.

Rockin viesti on, että suomalaisuus kuuluu kaikille, ei vain eliitille.

Viinaa ja kansallismaisemaa

Suomi-rockin aitoutta rakennetaan tutkijan mukaan elokuvassa kuvaamalla live-esiintymisiä ja muusikoiden haastatteluja. Toisaalta Saimaa-ilmiö esittelee myyttistä rock-kulttuuria, johon kuuluu alkoholi ja hauskanpito. Erilaiset päihteet ovat suosittu aihepiiri myös sanoituksissa. Omaleimaisin ja tärkein piirre suomirockin lyriikassa on kuitenkin suomenkielisyys.

Suomalaisuus näyttäytyy Saimaa-ilmiössä myös maaseutua korostavana kansankulttuurina. Kesäinen järvimaisema muodostaa tärkeän osan kuvallista kerrontaa.

Yhteyksiä menneeseen kulttuuriin rakennetaan lainauksilla. Elokuvassa esitetään muun muassa Kaunis Veera sekä ote Lauri Viidan runosta Onni. Romantisoitua maaseutukuvaa rakentavassa elokuvassa ei näy yhteiskunnallinen rakennemuutos tai kaupungistuminen, vaikka ne kuuluvat rocklyriikoissa, tutkija toteaa.

Rock sukeutui Suomessa omaleimaiseksi

Juicen, Martin, Ismon ja kumppaneiden seilaaminen Saimaan vesistössä S/S Heinävesi laivalla liittyy laajempaan populaarimusiikin ilmiöön, jossa angloamerikkalainen rock-kulttuuri seilasi 80-luvun vaihteen Euroopassa saaden paikallisia muotoja. Syntyi kansallisia rock-kulttuureja. Myös suomirockista sukeutui omaleimaista.

Tutkija Terhi Skaniakos valitsi Saimaa-ilmiön tutkimuskohteekseen juuri sen harvinaislaatuisuuden vuoksi.

- Saimaa-ilmiö kiteyttää koko suomirockin varhaislapsuuden. Harvoin on yhdessä elokuvassa pystytty kuvaamaan näin hyvin kokonainen ilmiö. Suomeen tultuaan anglo-amerikkalainen rock sulautui suomalaiseen kulttuuriin omaleimaisella tavalla. Samoin kävi aikanaan iskelmälle.

Terhi Skaniakos on opiskellut Jyväskylän yliopistossa musiikkitiedettä. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisessa musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulussa. Skaniakoksen nykykulttuurin väitöskirja Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in Saimaa-ilmiö rockdokumentary tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Laura Airola