1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Amnesty haastaa puuttumaan kerjäämisen syihin

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kampanjoi romanien aseman parantamiseksi. Järjestön mukaan yli 10 miljoonaa romanialaista kohdellaan EU:ssa kuin roskaa. Amnesty toivoo kadunkulmissa kerjäävien romanilaisten avaavan myös suomalaisten silmät näkemään laajan ja vakavan ihmisoikeusloukkauksen.

Kuva: YLE

Nuori huivipäinen romanialainen nainen kerjää Helsingin Mannerheimintie ja Kaivokadun kulmassa. Hän istuu täyteen sullotun muovikassin päällä kädessään piirretty Jeesuksen kuva. Romaniasioihin perehtynyttä Kepan Janette Grönforssia näkymä ei hätkäytä.

- Se ei enää pysäytä, koska niitä on ollut täällä jo jonkun aikaa. Mutta kyllä sitä ajattelee, että ei se Romania niitä pystynyt elättämään, vaikka maa EU:hun liitettiinkin. Tämä on nyt sitä arkipäivää kaikkialla EU:ssa, arvioi Grönfors, joka itsekin on romani.

Enemmistö romaneista kärsii ihmisoikeusrikkomuksista

Euroopan unionin alueella elää noin 10-12 miljoonaa romania. Amnestyn mukaan heistä valtaosa kärsii köyhyydestä ja syrjinnästä. Romanialaisia syrjitään asumisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja työelämässä.

- Kyseessä on vakava Euroopan laajuinen ihmisoikeusrikkomus. Romanialaisia kohdellaan kuin roskaa, kiteyttää provokatiivisesti Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Amnesty kampanjoi romanien syrjinnän lopettamisen puolesta

Amnesty pyrkii kesän aikana tuomaan romanialaisten ongelmien laajuuden ja todelliset syyt mahdollisemman monen EU-kansalaisen ja päättäjän tietoon. Järjestö vaatii Kuuluu kaikille-kesäkampanjassa, että Unionin jäsenvaltiot puuttuvat konkreettisesti romaniväestöön kohdistuviin jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin.

- Ensin kunkin pitäisi ottaa selville, mistä oikeasti on kysymys. Tietoa on saatavilla sekä kirjallisuuden että raporttien muodossa. Toiseksi EU-kansalaisten pitäisi painostaa päättäjiä ottamaan nämä romanien ongelmat vakavasti, yhtä vakavasti kuin esimerkiksi Kreikan talouskriisi, vaatii Amnestyn Johansson.

Kerjäämiskielto ei ratkaisisi todellisia ongelmia

Pääkaupunkiseudun kadunkulmissa kerjäävät romanialaiset ovat Johanssonin mukaan vain jäävuorenhuippu, joka osoittaa suomalaisille, millaisia varallisuuseroja EU:n sisällä on.

- Ihmiset tajuavat jollain tavalla, mistä on kysymys. Ihan toisella tavalla kuin jos heitä ei olisi täällä, näkee Johansson.

Suomessa julkiseen keskusteluun noussut mahdollinen kerjäämisen kieltäminen saa Johanssonilta täystyrmäyksen.

- Sillä halutaan vain poistaa monille ikävä näky. Tehdä näkymättömäksi se, että Euroopassa on edelleen niin köyhiä EU-kansalaisia, joiden pitää kerjätä saadakseen ruokaa. Kerjäämisen kieltäminen olisi pään työntämistä pensaaseen, vertaa Johansson.

Auttaako almu?

Sokoksen kulmalla istuvan romanialaisen nuoren naisen kuppiin ei heru almuja Johanssonilta eikä Grönforssilta. He uskovat enemmän muunlaiseen vaikuttamiseen.

- Minä en usko, että almuilla voidaan oikeasti vaikuttaa asioihin. Jos me halutaan puuttua sosiaalisiin ongelmiin, meidän pitää rakentaa sosiaaliturvaverkko, joka kattaa kaikki ihmiset, sanoo Johansson.

- Yleensä en anna almuja. Jos minä annan yhdelle, pitää antaa toiselle. Se kaivo on pohjaton. Meidän pitää vaikuttaa rakenteisiin, politikkoihin ja muihin päättäjiin. Almu ei turvaa edes tätä päivää kerjäläiselle, saatikka sitten elämää eteenpäin, sanoo Grönfors.