Tutkija: Tiitisen listan salaaminen vaikeuttaa historiankirjoitusta

Idänsuhteiden asiantuntija, professori Tauno Tiusanen on tyytymätön Tiitisen listan salaamiseen. - Suomea vaivaa ulkoisen suomettumisen lisäksi sisäinen suomettuminen. Historiaa ei voi kirjoittaa, elleivät lähteet ole käytössä, kritisoi Tiusanen.

Kotimaa
YLE / Lahti

Suojelupoliisin suomalaisvaikuttajien ns. Tiitisen listan eli DRR-Stasi -yhteyksiä pitäneiden suomalaisten nimien salaiseksi jättäminen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei yllättänyt professori Tauno Tiusasta.

- Ei yllättänyt. Olen aina ajatellut, että varmaan sellaiset 40-50 vuotta niitä pidetään vielä salassa, koska ne henkilöt, jotka siellä ovat, ovat aikalailla kiinnostuneita siitä, ettei näitä vanhoja asioita pengota. Kun nimet tulevat julki, heitä ei ehkä enää ole olemassa.

Historioitsijana salauspäätös häiritsee Tiusasta. Historiasta olisi hänen mukaansa opittava.

- Historiankirjoitus vaikeutuu. Pitää muistaa, että kommunismi pyrki maailmanvallankumoukseen ja diktatoriseen systeemiin. Jos me olemme demokraatteja, jos me haluamme historiasta jotain oppia, meillä pitää olla kaikki lähteet käytettävissä, katsoa ettei sellaiseen järjestelmiin enää mennä, jyrähtää Tiusanen.

Stasi-DDR - KGB-Neuvostoliitto

Suomen Stasi-yhteydet eivät olleet vain Saksan demokraattisen tasavallan asia, pohtii 80-luvun kuvioita Tiusanen.

- Suomella oli erittäin läheisiä suhteita Itä-Eurooppaan. Itä-Saksa oli meidän kannalta hyvä valtio, koska siellä puhuttiin saksaa, jota meillä osattiin. Ja unohdettiin monta kertaa se, että DDR oli suoraan alistettu Moskovalle. Toisin sanoen kaikki tiedot mitä siellä käsiteltiin, menivät suoraan Moskovan käyttöön, pohtii Tiusanen suoraan vakoilua.

Tauno Tiusanen uskoo, että listalla olevista nimistä löytyy suomalaisia aktiivipoliitikkoja ja korkea-arvoisia päättäjiä. Olisiko nimilistan julkistaminen sitten vaikuttanut nykypoliitikkoihin?

- Sukunimikaimani Pentti Tiusanen, kansanedustaja, joutui jo myllytykseen. Hän myönsi, että oli urkkija, tarkkaili mitä hänen opiskelukaverinsa puhuivat. Silti hän asettui ehdolle eduskuntaan ja pääsi läpi. Toisin sanoen tämä oli suhteellisen harmiton operaatio hänen kannaltaan, ottaa Tiusanen esimerkin.

Ei dynamiittia

Suomen entisistä presidenteistä Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ovat puoltaneet listan julkistamista. Muut kuin vakavat maanpetokset olisivat myös vanhentuneita, joten Tauno Tiusanen ei usko nimien salaamisen palvelevan ketään.

- Herkkyys tässä ei ole sitä luokkaa, että kyseessä olisi dynamiittipanos.

Tutkijat toivoisivat myös, että lista olisi julkinen.

- Historiasta pitäisi saada mahdollisimman hyvä kokonaiskuva. Historia on jotain muuta kuin politiikkaa. Suomesta pitäisi antaa sekä sisälle, että ulkomaille sellainen kuva, että täällä vallitsee avoimuus, vaatii professori Tauno Tiusanen.

Lähteet: YLE Lahti