Viipurinlahden meritaimen palaa Suomeen

Viipurinlahden meritaimenet ja lohet pääsevät nousemaan vuosikymmenten tauon jälkeen Karjalankannaksen rajajokia pitkin Suomen puolelle jo lähivuosina. Kyseiset arvokalat ovat lähes kokonaan hävinneet Suomen joista.

Kotimaa
Mies pitelee meritaimenta
YLE

Arvokalojen vaellus aiotaan turvata tähän asti laajimmalla suomalais-venäläisellä yhteistyöhankkeella, jolla kunnostetaan jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Hanke maksaa puolitoista miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tutkijat kartoittavat parhaillaan vaelluskalojen esteitä Suomen ja Venäjän välisissä rajajoissa, Mustajoessa ja Rakkolanjoessa. Molemmissa joissa on Suomelle aikanaan kuuluneita patorakennelmia ja mm vuosien saatossa syntyneitä puurytöjä, jotka tukkivat arvokalojen nousuväylät Suomen puolelle. Tarkoituksena on tehdä tarkat suunnitelmat esteiden poistamiseksi.

Taustalla kalatutkimus

Rajajokien kalakantaa on tutkittu yhteistyössä jo lähes 10 vuoden ajan. Tutkimusten mukaan arvokalat, meritaimen ja lohi, ovat lähes kokonaan hävinneet jokien Suomen puoleisista osista. Alkuperäisten arvokalojen geeniperimä on kuitenkin pystytty kartoittamaan. Tavoitteena on luoda geenipankki, jonka avulla alkuperäiskannat voidaan palauttaa jokiin.

- Se ei kuitenkaan riitä, sillä kalojen pitäisi päästä lisääntymään koskissa luontaisesti. Siksi tarkoituksena on nyt kunnostaa jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Lohikalathan tarvitsevat puhdasta vettä, jossa ei saa olla suurta kiintoaineskuormitusta, sanoo projektipäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Venäjän puolella arvokalakantaa on verottanut mm salakalastus, mutta kalojen uhkana on myös paheneva saastuminen. Jokien penkkoja käytetään Venäjällä yleisesti kaatopaikkoina.

Työt alkuun ensi vuonna

Toimet arvokalojen palauttamiseksi rajajokiin Suomen puolelle asti on nyt koottu yhteishankkeeksi, jolle haetaan parhaillaan Euroopan Unionin rahoitusta. Hanke käsittää Suomen puolelta Viipurinlahteen laskevat Mustajoen ja Rakkolanjoen sekä Pietarin lähellä sijaitsevan Vammeljoen.

Hankkeelle on jo saatu puolen miljoonan euron alkupääoma, ja toteuttajiksi on saatu viranomaisten lisäksi kansalaisjärjestöjä ja yliopistoja molemmin puolin rajaa. Stora Enso on ensimmäisenä metsäyhtiönä lupautunut kehittämään metsähakkuita ympäristöystävällisempään suuntaan jokien lähialueilla.

- Jokialueiden kunnostus- ja entistämistyöt alkavat käytännössä ensi vuonna, jos loppurahoitus varmistuu, kertoo projektipäällikkö Matti Vaittinen.

Venäjän puolella asia varmistui, kun hankkeelle saatiin myös Leningradin aluehallinnon luonnonvarakomitean puolto. Johtaja Fjodor Stulovin mukaan hanke on tärkeä molemmille maille. Mitä useampi este kalojen vaellustieltä poistetaan, sitä paremmin kalakanta kasvaa, sanoo Stulov. Koko valuma-alueen kunnostus voi lisäksi tuoda kannakselle uutta luontomatkailua ja kalastustakin voidaan lisätä hallitusti.

Tutkija Sergei Titov Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitoksesta pitää EU:n rahoitusapua ratkaisevan tärkeänä. Venäjä ei valitettavasti yksinään kykene tällaista hanketta toteuttamaan, sanoo Titov.

Kapakkakoskeen kalatie

Ensimmäinen suuri kunnostuskohde on luonnonmukaisen kalatien rakentaminen Viipurin lähellä Tienhaaran kylässä sijaitsevan Kapakkakosken padon kylkeen. Padon yhteydessä toimi ennen sotia paperitehdas, joka on ollut poissa käytöstä vuosikymmenten ajan.

- Kun kalatie saadaan valmiiksi, vie vielä muutaman vuoden ennenkuin meritaimenet ja lohet löytävät sen ja nousevat padon yläpuolisiin koskiin, arvioi projektipäällikkö Matti Vaittinen.

Kolmen vuoden kuluttua niiden siis pitäisi jo kansoittaa Suomen puoleisia koskia.

Lähteet: YLE Uutiset / Marja Manninen, Tienhaara, Karjalankannas