Paatero huolissaan järjestäytyneestä rikollisuudesta

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan Suomi on tähän mennessä päässyt vähällä järjestäytyneen rikollisuuden suhteen, mutta tulevaisuus huolettaa.

Kotimaa
Mikko Paatero
Mikko PaateroYLE

Paateron mukaan ulkomailta on leviämässä Suomeen kovempia järjestäytyneen rikollisuuden toimintapoja. Poliisin ja muiden viranomaisten uhkailu on aiemmin ollut Suomessa vähäistä, mutta nyt merkkejä uhkailun yleistymisestä on nähtävissä, hän sanoo.

Toinen selkeä kehityssuunta ovat niin sanotut "hit and run"-rikokset. Rikolliset tulevat naapurimaista Suomeen, tekevät rikoksia ja pyrkivät nopeasti pois. Näin toimivat esimerkiksi viime syksyn ruotsalaiset pankkiautomaattien räjäyttelijät.

Jengiytyminen uhkana

Myös uusien rikollisjärjestöjen tulo Suomeen on Paateron mukaan vakava uhkakuva. Etnisten rikollisjengien leviäminen muista pohjoismaista Suomeen on maahanmuuttajaväestön kasvaessa jopa todennäköistä, Paatero sanoo.

Jengiytymisen riskiryhmää ovat erityisesti toisen polven maahanmuuttajat. Poliisiylijohtaja korostaakin, että tehokkaalla kotottamisella voitaisiin vielä estää ongelmat. Myös kantaväestön syrjäytymistä pitäisi ehkäistä.

- Ulkomailla toimivat järjestöt, kuten tunnukselliset moottorijengit, pyrkivät varmasti laajentumaan myös Suomen suuntaan. Jos lama-ajat ja syrjäytymiskehitys jatkuvat, kyllä sitä otollista maaperää sitten varmasti löytyy, Paatero sanoo.

Poliisin arvion mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 60-70 rikollisorganisaatiota, joista moottoripyöräjengejä on 20-25. Yhteensä organisaatioissa on arviolta 1 000 jäsentä. Nämä järjestöt koostuvat poliisiylijohtajan mukaan lähinnä kantasuomalaisista.

Suurin uhka on soluttautuminen muuhun yhteiskuntaan

Jengiytyminen ei Paateron mielestä ole suurin järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka. Eniten poliisiylijohtajaa huolettaa järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimys vaikuttaa yhteiskunnan laillisiin rakenteisiin, kuten yritysmaailmaan ja politiikkaan. Se on Suomessa uusi ilmiö, Paatero sanoo.

- Koko järjestäytyneen rikollisuuden tavoite on päästä yhteiskunnan sisälle ja saada rikostoimintaa siten paremmin kannattavaksi. Pyritään esimerkiksi yksityiseen turvabisnekseen tai perintätoimintaan, jotta päästäisiin ihmisten omaisuuteen paremmin käsiksi.

Politiikkaan vaikuttamista rikollisin keinoin Paatero ei halua täsmentää.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi