Suomi muistaa sodissa kaatuneita

Suomi viettää sunnuntaina sodissa kaatuneiden muistopäivää. Liput on nostettu salkoihin talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa ja vuoden 1918 sisällissodassa surmansa saaneiden muistoksi. Lappeenrannassa kirkkomaan multiin siunattiin 37 sankarivainajaa.

Kotimaa
Sinivalkoisia kukkia sodassa kaatuneen haudalla kaatuneitten muistopäivänä 16.5.2010.
Harri Vähäkangas / Yle

Lappeenrannassa haudatut vainajat löydettiin Karjalan kannakselta sekä Karjalan tasavallasta. Heistä yksi on tunnistettu ja 36 on tunnistamattomia. Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) osallistui hautajaisiin, joita edelsi jumalanpalvelus Lappeen kirkossa.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys etsii ja kuljettaa suomalaisten sotilaiden jäänteitä kotimaahan haudattavaksi. Etsinnät itärajan takana alkoivat vuonna 1992 Suomen ja Venäjän sovittua asiasta.

Kaikkiaan vainajia on tuotu 1 100 kotimaahan haudattavaksi. Vuosina 1939–1945 suomalaisia sotilaita jäi tai katosi sotatoimialueella arviolta 11 000–13 000.

Kaatuneiden muistopäivää on vietetty vuodesta 1940, jolloin piispainkokous esitti muistojumalanpalvelusta talvisodassa kaatuneille.

Puolustusvoimien tuolloinen ylipäällikkö marsalkka Carl Gustaf Mannerheim määräsi toukokuun kolmannen sunnuntain sodissa kaatuneiden yhteiseksi muistopäiväksi. Talvisodan vainajien lisäksi hän mainitsi päiväkäskyssään sisällissodassa vakaumuksensa puolesta kuolleet, sekä valkoiset että punaiset.

Vuoteen 1995 asti kaatuneiden muistopäivänä lippu nostettiin vain puolisalkoon. Nykyisin liputus tapahtuu tavalliseen tapaan.

Lähteet: YLE Uutiset