Viipurin tuomiokirkon raunioista etsitään Agricolan hautapaikkaa

Talvisodassa tuhoutunut Viipurin tuomiokirkko lähialueineen aiotaan kunnostaa kulttuuriperintökohteeksi. Kymmenvuotiselle hankkeelle on juuri saatu aloituslupa Venäjän viranomaisilta. Kunnostukseen liittyvillä kaivauksilla yritetään samalla löytää todisteita Mikael Agricolan hautapaikasta.

kulttuuri

Mikael Agricolan patsaan paljastus Viipurissa vajaa vuosi sitten on luonut uskoa Viipurin ehostamiseen suomalais-venäläisin yhteisvoimin. Kohteena ovat nyt Viipurin kuuluisimmat rauniot.

1430- ja 40-luvuilla rakennettu kivikirkko tuhoutui lopullisesti talvisodan pommituksissa runsaat 70 vuotta sitten. Kirkko oli ensin katolinen kirkko, sitten luterilainen kirkko, jälleen ortodoksikirkko ja uudelleen luterilainen kirkko. Välillä rakennus toimi viljamakasiininakin.

Kansainvälisen kaupungin ainutlaatuista historiaa heijastellutta kirkkoa ei kuitenkaan aiota rakentaa uudelleen, vaan kunnostaa raunioista kulttuuriperintökohde. Ensivaiheessa tienoo mitataan ja siivotaan, sitten kirkon rauniot kunnostetaan ja paikka tutkitaan perusteellisesti arkeologisilla kaivauksilla.

Tehtävä on vähintäänkin haastava, sillä alue on nyt pelkkä pusikoitunut kaatopaikka.

Työt alkavat väliaikaisen luvan turvin ensi kuussa ja jatko riippuu siitä, saadaanko suurhankkeelle luvat myös Venäjän valtiolta, jolle rauniot kuuluvat.

Hankkeelle haetaan rahaa myös EU:lta ja siitä toivotaan päänavaajaa muillekin vastaaville kunnostushankkeille. Rauniot syrjäyttävät 10 vuodeksi Viipurin muut kaivaushankkeet, ja tutkimusten toivotaan vihdoin paljastavan, haudattiinko Mikael Agricola todellakin paikalle, jonka rauniot kertovat vanhan kirkon olemassaolosta.

Lähteet: YLE Uutiset /Marja Manninen