Ultramobiililaitteet tulevat

Lisääntynyt sosiaalisen median ja erilaisten verkkoyhteisöjen käyttö asettaa uusia haasteita mobiililaitteille. Vastaukseksi haasteeseen tarjolla on ultramobiililaitteita.

tiede
Twitter-sovellus iPhonessa
YLE / Antti Eintola

Ultramobiililaitteella käyttäjä pääsee käsiksi haluamiinsa verkkosisältöihin liikkeellä ollessaan, kaiken muun toiminnan ohessa, helposti ja häiriöttä. Käyttöliittymä, joka toimii toimistoympäristössä, ei sovi meluisassa kaupunkikeskustassa liikkuvalle tai autolla ajamiseen.

Diplomi-insinööri Sami Ronkainen toteaa perjantaina 28.5. Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että tämän hetken mobiilikäyttöliittymät eivät ole kovinkaan mobiileja. Mobiilisuus tarkoittaa tällä hetkellä lähinnä sitä, että laite on mukana kannettava. Sen käyttäminen kuitenkin vaatii, että ihminen keskeyttää ainakin hetkeksi sen mitä tekee ja keskittyy käyttämään itse laitetta.

Perinteiset näppäimet historiaan

Väitöstyössä on kehitetty useita uusia, perinteiset näppäimet korvaavia tapoja mobiililaitteen käytölle ja analysoitu niiden käyttökokemusta. Erityisesti äänen merkitys, äänellä vahvistetut graafiset näppäimet ja äänisuunnittelu ovat väitöstyön keskiössä. Kaikkien tapojen tarkoituksena on vapauttaa käyttäjä katsomasta suoraan laitteeseen sitä käytettäessä. Tekstiä voidaan syöttää puheen avulla niin, että laite lausuu kirjaimet ja välilyönnit.

Kiihtyvyysanturien tai puhelimen kameran antaman kuvatiedon avulla voidaan toteuttaa eleohjaus. Siinä käyttäjä joko liikuttaa tai ravistaa laitetta kädessään, piirtää sillä kuvioita ilmaan tai näpäyttää taskussa olevaa puhelinta.

Käytettävyys ennen kaikkea

Kokonaisvaltainen käyttöliittymäsuunnittelu vaatii tapoja havainnollistaa käyttöympäristö niin, että suunnittelija kykenee ottamaan kaikki ympäristön vaatimukset huomioon. Väitöstyössä onkin kehitetty menetelmä ympäristön ominaisuuksien keräämiseksi ja niiden käyttöliittymävaikutusten havainnollistamiseksi.

Käyttöliittymäsuunnittelussa käyttäjän mielipide käyttökokemuksesta onkin ratkaiseva. Visuaalisuuteen on totuttu, eikä uusien tapojen oppimista välttämättä nähdä vaivan arvoisena. Eri tavoin käytettävien samojen toimintojen välinen loogisuus ja ymmärrettävyys on tärkeää. Käyttäjätutkimusta on väitöstutkimuksen mukaan tehtävä jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, eikä vasta loppumetreillä.

Lähteet: YLE Oulu