Joensuun 1990-luvun rasistinuoret painostivat toisiaan samankaltaisuuteen

Rasismi oli joensuulaisnuorison keskuudessa yleistä 1990-luvun lopulla. Väitöskirjan mukaan rasistiset nuoret kokivat itsensä tavallisiksi nuoriksi, jotka arvostivat samankaltaisuutta ja hyväksyivät rasismin. Pohjois-Karjalan poliisin mukaan rasismi nostaa nyt päätään etenkin Lieksassa.

Kotimaa
Seinäkirjoitus Joensuussa vuonna 1995: "Rotujen tasaarvo: Ihmiskunnan vaarallisin myytti"
Yle

Joensuun pilottitakkiset skinit saivat viime vuosikymmenen puolivälissä paljon valtakunnallista julkisuutta. Vahingon- ja väkivallanteot johtivat lopulta johtoporukan vankilaan. Rasistiset nuorten piirit olivat kuitenkin laajempi porukka kaupungin nuorisotaloilla.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sini Perho erittelee rasistisia teini-ikäisiä yhdistäneitä syitä perjantaina Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

- Piti hyväksyä kielteinen suhtautuminen erilaisuutta ja maahanmuuttajia kohtaan. Esimerkiksi rasistiset vitsit ja rasistinen väkivalta hyväksyttiin, Perho summaa.

Erilaisuuden ja muutosten vastustaminen koski Perhon mukaan jopa omaa nuorisotaloa.

- Ei haluttu, että nuorisotalo tai sen toiminta muuttuu. Ei haluttu esimerkiksi, että siitä tulee monikulttuurinen nuorisotalo, jossa käy monenlaisia nuoria.

Alakulttuureista hyväksyttävää oli olla skini tai rokkari. Pojille skiniys antoi asemaa. Tytöille sama asema ei ollut mahdollista. Hiphopparit, punkkarit ja hipit olivat liian suvaitsevaisia maahanmuuttajia kohtaan ja siten ei-hyväksyttäviä. Perho tulkitsee, että nuoret kapinoivat suvaitsevaisuuden normia vastaan.

Rasismin ilmaukset kasvavat taas

Tänä keväänä Joensuussa on taas vahingoitettu maahanmuuttajien autoja ja rikottu etnisten ravintoloiden ikkunoita. Rypäs näitä tekoja tehtiin pääsiäisen tienoossa. Vapun aikaan puolestaan löytyi muun jutun selvittelyn yhteydessä skinien kerhohuone. Osa kerhohuoneen käyttäjistä oli 90-luvun skinejä, kertoo Pohjois-Karjalan poliisipäällikkö Kai Markkula. Sen sijaan katurähinöitä ei nyt ole Joensuussa ollut.

Markkulan mukaan Lieksan kaupungista on tullut uusi huolen aihe. Lieksaan on syntynyt oleskeluluvan jo saaneiden somalien ja kurdien maahanmuuttajayhteisö. Poliisi on jo joutunut puuttumaan maahanmuuttajien autojen vahingoittamiseen ja ravintolailtojen jälkeisiin välienselvittelyihin.

Yhteiskunnallinen tilanne nyt samanlainen

Joensuun nuorisojohtajan Jouni Erolan mielestä tämän päivän rasismin tausta on sama kuin 90-luvulla ja sama kuin muualla maassa. Taantuman seuraukset yhteiskunnallisiin oloihin näkyvät nuorisossa.

- Nuoret rupeavat helposti etsimään omia kanaviaan ilmaista itseään, kun yhteiskunnan tila on aika heikko. Aikuiset eivät kyllin selkeästi pysty kertomaan nuorille ratkaisuja yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja nuoret alkavat etsiä niitä itse, Erola analysoi.

- Ja sitten meillä on taas enemmän sellaisia nuoria, jotka sosiaalisesti eivät ole kiinnittyneitä mihinkään ryhmään. Tässä tilanteessa syntyy helposti uudentyyppisiä nuorten ryhmiä.

Opittiinko 90-luvusta?

Viime vuosikymmenien ongelmien opetus oli Erolan mielestä lähinnä se, että yhdenvertaisuutta painottavaa viestiä on tarjottava nuorille monelta taholta. Kasvatus on kaikkien yhteinen tehtävä.

Nuorisotyön toimintatavat ovat muuttuneet vain siltä osin, että nyt maahanmuuttajanuorten palveluihin kiinnitetään enemmän huomiota. Joensuussa on esimerkiksi menossa oma pienryhmähanke venäläistytöille. Sen sijaan yleinen hengailu nuorisotaloilla on suomalainen ilmiö, jota vaikkapa venäläisnuoret eivät ymmärrä, nuorisojohtaja Erola kertoo.

Joensuussa on lisäksi virinnyt nuoriin kohdistuvaa kansalaiskampanjointia yhdenvertaisuuden puolesta. Muun muassa opiskelijoiden perustama Meille saa tulla -toimintaryhmä pyrkii vaikuttamaan nuorten asenteisiin järjestämällä erilaisia tapahtumia.

Lähteet: YLE Uutiset / Kaija Kervinen