1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sukelluskello pulpahti Aurajokeen

Aurajoessa tehtiin perjantaina historiallinen sukellustesti. Tiettävästi aikaisemmin Aurajoessa ei ole käyty sukelluskellolla. Eikä ainakaan 1600-luvun mallin mukaan tehdyllä sukelluskellolla.

Kuva: YLE / Kimmo Gustafsson

- Kyllä pikkasen kutisee. Adrenaliinia pitää tässä vähän ollakin, että tsemppaa hieman, pohtii Jouko Moisala, kun häneltä kysyy jännittäkö Aurajoen tummaan syleilyyn laskeutuminen.

Tuoreen Suomen sukellushistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Moisala on aikaisemmin sukeltanut aurajokeen puukypärän kanssa, mutta sukelluskello oli aivan tuore kokemus. Kello on pohjasta auki, joten jalat ovat veden armoilla.

Kellossa sisällä olevat seisovat 250 kiloisen painon päällä, joka auttaa painamaan kuvun pinnan alle.

- Olen lämpöpuvussa, alla on lämpöpuku ja joen vesi on seitsemän asteista. Odotan, että vesi nousee vyötärön tasalle, Moisala pohtii.

Matka syvyyteen

Moisala ja hänen mukanaan ollut naistoimittaja ujuttautuvat kellon sisään. Sen jälkeen se nostetaan ilmaan ja siirretään Forum Marinumin rannassa olevan Suomen Joutsenen keulan eteen. Kohdassa syvyyttä on noin seitsemän metriä.

- Kaikki hyvin, antaa mennä, Moisala vielä kuittaa radiopuhelimeen.

Nosturin varsi laskee kellon varovaisesti matkustajineen aivan veden pinnan yläpuolella.

- Nyt olisi hyvä olla pulssimittari, Moisala vitsailee.

Kellossa sisällä olevien jalat peittyvät ensin veteen, sitten joki nielaisee kellon reunan ja lopulta koko kellon.

- Saa laskea alemmas vielä, Moisala pyytää.

- Ette pääse enää, olette aika lähellä pohjaa jo, pinnan päällä olevat valvojat toteavat.

Moisalla on pinnan päälle koko ajan yhteys. Hänen kertoo tuntemuksistaan uppeluksissa olevan metallikellon sisältä.

- Täällä ei ole kylmä, eikä millään tavalla hankala olo. Vesi ei nouse edes vyötäröön saakka. Itse asiassa jos koitan kädellä, niin vettä on kellon sisäpuolella noin 15 senttiä, Moisala toteaa.

Hän lisäksi hieman hämmästynyt arvioitua paljon paremmasta näkyvyydestä.

- Näemme jalkamme juuri ja juuri. Ja kun puhutaan, että vesi haisee, niin täällä ei haise yhtään pahalta, Moisala toteaa.

Moisala kuitenkin kertoo, että Aurajoen vesi on niin tummaa, ettei mitään varsinaisesti näe. Esimerkiksi normaalilla sukelluskalustolla polkupyöriä naarattaessa pitää niitä etsiä käsipelillä

Tykkejä syvyydestä

Turussa koesukellukseen käytetty sukelluskello on 1960 -luvulla tehty kopio Albreckt von Treileben ja Andreas Peckellin 1660 -luvulla tekemästä kellosta. Kaksikko nosti sen avulla uponeen Vasa-laivan tykkejä 32 metrin syvyydestä.

Aurajoen sukellus oli lasten leikkiä tuohon urakkaan nähden, toteaa pinnan alta maan päälle palannut Moisala.

- Neliasteinen vesi on noussut varmaan hartioiden tasolle. Silloin ollut mitään kuiva- tai lämpöpukuja vaan pukeuduttiin villaan ja nahkaan. Aika äijiä ovat olleet.

Sukelluskello, puinen sukelluskypärä, kuten muutkin sukellukseen liittyvät vempaimet ovat nähtävissä lauantaina Forum Marinumissa. Silloin vietetään ensimmäistä Sukelluksen päivää Suomessa. Kokeilemaan sukelluskelloa ei tosin pääse.

Suomen sukellushistoriallinen yhdistys on perustettu helmikuussa. Puheenjohtaja Moisalan mukaan muun muassa siitä syystä, että pohjoismaisten vastaavien seurojen ihmiset ovat ihmetelleet miksei Suomessa sellaista ole.

- Meidän tehtävämme on tutkia ja tallettaa Suomalaista sukellushistoriaa. Tärkeää olisi koota näiden sodanjälkeen töitä tehneiden vanhempien miesten muistot talteen, Moisala pohtii.