Helsingin puistot hukkuvat roskiin

Helsingillä on vaikeuksia hallita kasvavaa roskien määrää puistoissa ja kaduilla. Rakennusvirasto toimittaa 3500 litran roskakontteja Koffin, Esplanadin, Vanhan kirkon ja Kaisaniemen puistoihin.

Kotimaa
Helsingissä roskia kerätään kesän ajan 3500 litran kontteihin. Turkukin kokeilee konttien tehoa.Pafe

Roskapönttöjen kokoa ja määrää on kasvatettu moninkertaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta se ei tunnu auttavan ongelmaan, tuskailee rakennusviraston projektipäällikkö Elina Nummi.

– Me olemme täällä viraston päässä ihan huulet pyöreinä tämän ongelman kanssa. Lisäämme roskiksia koko ajan, ja niiden tilavuutta kasvatetaan, mutta tuntuu, ettei mikään riitä.

Kun roska-astioiden koko 20 vuotta sitten oli 30 litraa, on pienin roska-astia nyt jo kaksi kertaa isompi ja esimerkiksi Esplanadin roskikset vetävät kukin 120 litraa jätettä.

– Lisäämme joka vuosi myös maanalaisia roskiksia. Niiden tilavuus on 1500–3000 litraa, mutta niitä ei voi ihan joka paikkaan kaivaa yhdyskuntatekniikan takia, kertoo Nummi.

Repullinen piknikjätettä ei mahdu puistoroskikseen

Nummi ei pidä järkevänä sitäkään, että roska-astioiden määrää jatkuvasti lisätään, sillä ne eivät kaunista puistoja.

– Olemme pohtineet, että pitäisikö kaikissa puistoissa olla koko kesän festarivarustus eli nämä kontit, mutta ei se ole puutarhataiteellisesti mitenkään kaunis ratkaisu. Ajatelkaa nyt, että jossain Esplanadilla on kontteja!

Nummi uskoo, että ainoa ase roskaongelman selättämiseen löytyy festarivieraiden tavat omaksuneiden ihmisten asennemuutoksesta.

– Helsinkiläinen voisi ajatella, että "nyt kun minulla on näin paljon jätettä, että ne eivät mahdu tänne puiston roskikseen, niin minäpäs vienkin ne himaan". Jos jaksaa kantaa syömisensä täysinä puistoon, niin eiköhän ne jaksa kantaa poiskin, miettii Nummi.

Roska-astiaton Kumpulan puutarha pysyy siistinä

Eräs ratkaisu roskien vähentämiseen voisi olla se, ettei roskiksia ole ollenkaan. Esimerkiksi Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa roska-astiat on sijoitettu ainoastaan sisäänkäyntien luokse eikä puutarhassa kärsitä lainkaan roskaamisesta.

– Se on tietenkin maksullinen puisto, joka on öisin kiinni, mutta siellä on tehty tällainen keskieurooppalainen ratkaisu, sanoo Nummi.

Sitä, toimisiko sama käytäntö muuallakin Helsingin puistoissa, ei Nummi kuitenkaan halua sanoa.

– Jonkinlaista yhteisvastuuta se vaatisi, että puistot pysyisivät kuosissa. Ulkomailla on sellaisia puistoja missä ei ole roskiksen roskista, vaan ihmiset osaavat kantaa roskansa pois.

Tyhjennystahti ei kiihdy

Rakennusvirasto tyhjentää keskustan puistojen roskapönttöjä päivittäin. Muualla kaupungissa tyhjennystahti on hieman harvempi.

Esimerkiksi leikkipuistojen roska-astiat pitää viraston ohjeiden mukaan tyhjentää kolmesti viikossa, mutta kadunvarren roska-astia saatetaan tyhjentää vain kerran viikossa.

– Sama meininki tällä on kuin keskustassakin, nykyään tuntuu olevan muotia jättää roskat maahan eikä 60-litraisiin roska-astioihin mahdu kaikki se pakkausjäte, mitä ihmisiltä jää jälkeensä, kertoo piiripuutarhuri Maria Malo Helsingin läntiseltä alueelta.

Tyhjennystahtia ei aiota lisätä, sillä sen katsotaan riittävän nykyisellä henkilöstömäärällä.

Lähteet: YLE Helsinki