1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Naistaiteilijoiden suuri määrä ei näy taidenäyttelyissä

Taidekeskus Retretin päänäyttely esittelee tänä vuonna pelkästään naistaiteilijoiden töitä. Tavallisesti naistaiteilijoiden on miehiä vaikeampi saada teoksiaan taidenäyttelyihin. Vaikka taiteilijoista valtaosa on naisia, muutamat museot sivuuttavat heidät kokonaan.

kulttuuri
Hanna Frosterus-Segerstrålen maalaus Kolme vanhinta lasta
Hanna Frosterus-Segerstrålen maalaus Kolme vanhinta lasta vuodelta 1895.Matias Uusikylä

Visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä Tukholman yliopistosta on huomannut, että Helsingin näyttelytarjonnasta naistaiteen osuus oli viime vuonna alle 50 prosenttia. Se on melko vähän, sillä noin 70 prosenttia taiteilijoista on naisia.

– Esimerkiksi Kiasmassa ja Ateneumissa oli melkein tyystin miesten tekemää taidetta esillä, Vänskä sanoo.

Toinen taidekentän epätasa-arvon paikka on teosmyynti. Helsingin Sanomien viime vuotisen selvityksen mukaan esimerkiksi Helsingin taidemuseo osti vähemmän nais- kuin miestaiteilijoiden teoksia, ja maksoi niistä vähemmän. Vänskän mukaan naistaiteilijan euro voikin olla 50 senttiä.

Tutkija epäilee, että epäkohdat johtuvat yhteiskunnan miehiä suosivista rakenteista.

– Vaikka naisilla on pääsy taidemaailmaan, niin naisten on siitä huolimatta lunastettava paikkansa eri tavalla kuin miesten. Miesten on helpompi päästä arvostetun taiteilijan asemaan.

Retretti esittelee naistaiteen alkuvaiheita

Torstaina avautuvan taidekeskus Retretin päänäyttelyssä esitellään suomalaisten naistaiteilijoiden alkuvaiheita. Helen Schjerfbeck ja taiteilijasisaret -näyttely esittelee yli 30 taiteilijan teoksia 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle.

– Miestaiteilijoita ei ole koskaan syrjitty sukupuolensa takia. Naistaiteilijoita on, ja siksi he muodostavat selkeän ryhmän, sanoo Retretin toimitusjohtaja Tapani Pennanen.

Hän uskoo, että näyttely monipuolistaa taideyleisön käsityksiä suomalaisesta taiteesta.

Retretin päänäyttely esittelee naistaiteilijan jo toista kertaa. Pennasen mukaan näyttelyn kokoaminen ei ole kuitenkaan sukupuolikysymys. Suurta yleisöä houkuttelevan näyttelyn tekeminen on haaste, koska harvat taiteilijat ovat riittävän tunnettuja.

– Ellen Thesleffistä luultiin, että hän venäläinen naistaiteilija. Mutta tuskin juhorissasetkaan on kaikille tuttuja, eli monen miestaitteilijan kohdalla on sama ongelma, sanoo Pennanen.

Lähteet: Radion Kulttuuriuutiset / Kaisa Alenius

Lue seuraavaksi