Hellejakso kiihotti linnut aikaiseen perheenlisäykseen

Viherpeipon poikaset ovat paikoin Lapissa jo lentokykyisiä, sorsanpojat opettelevat uimaan emonsa perässä ja lähipäivinä myös töyhtöhyyppävanhemmat komentavat poikasensa liikkeelle.

Viime kesänä syntyneiden laulujotsennuorten höyhenpuku on vielä harmahtava ja muuttuu vasta iän myötä valkoiseksi. Kuva: YLE / Sauli Antikainen

Toukokuinen hellejakso yllätti myönteisesti paitsi ihmiset, myös juuri Lappiin saapuneet muuttolinnut. Pesintä pääsi lämpimässä säässä hyvin käyntiin ja nyt Lapin lintumaailmassa eletään jo täyttä kesää. Hyönteisiäkin on jo, joten lintuemoilla on kannettavaa poikastensa suuhun.

Nuorten joutsenten luppoaika

Vesistöissä näkee nyt isoja parvia joutsenia, joilla on harmaa höyhenpuku. Kemijärveläisen lintuharrastajan Pirkka Aallon mukaan ne ovat alkukesän pesimättömiä joutsenia, jotka viettävät luppoaikaa ennen uutta lentoa.

- Nämä nuoret joutsenet lähtevät ennen pitkää itärajan taakse salaisille sulkimisalueilleen, joilla ne vaihtavat sulkansa. Saatuaan lentokykynsä takaisin, ne palaavat jälleen. Vanhemmat joutsenet sen sijaan vaihtavat sulkansa täällä pesimäalueillaan, Pirkka Aalto kertoo.

Inarin pilkkaniska ja Sodankylän jalohaikara

Lapin alkukesässä on nähty myös erikoisia lintuvieraita. Inarin Harjuntauslammella on havaittu megaharvinainen, amerikkalainen pilkkaniska, joka on sukua meikäläiselle mustalinnulle ja pilkkasiivelle.

Sodankyläläinen Allan Hamari puolestaan äkkäsi linturetkellään Siurunmaassa kesäkuun kolmantena päivänä jalohaikaran. Pirkka Aallon mukaan lajin edustaja vierailee Lapissa ehkä kerran vuodessa.

- Ajoin itsekin Kemijärveltä Siurunmaahan jalohaikaraa ihmettelemään ja paljon tuli väkeä myöskin Sodankylästä. Hauskaa oli, että Sirunmaan kylänväki tuli myös paikalle ja siinä me porukalla tuota komeaa, kurkea muistuttavaa ilmestystä kaukoputkella katseltiin, Pirkka Aalto sanoo.

BirdLife Suomen Vuoden lintu 2010 on kuikka

Kuikanhuuto on tuttu ääni kesäillassa järven yllä myös Lapissa. BirdLife Suomi pyrkii selvittämään tämän vuoden aikana, miten kuikat pesivät ja miten pesintä onnistuu erilaisilla järvillä eri puolilla maata. Mahdollisimman kattavien tietojen saamiseksi BirdLife Suomi toivoo suomalaisilta pesimähavaintoja kuikasta ja myös sen pienikokoisemmasta sukulaisesta kaakkurista. Lapissa kaakkuri on kuikkaa hieman harvinaisempi, mutta kuikan yleisyys hämmästyttääkin lintumies Pirkka Aaltoa.

- Kuikka on pidetty aina jotenkin erämaalintuna, mutta sen huuto kuuluu lähes järveltä kuin järveltä. Meillä Lapissa erämaat eivät siis ole kaukana, Pirkka Aalto järkeilee.

Kuikka- ja kaakkurihavaintoja voi lähettää osoitteeseen:

[www. birdlife.fi/vuodenlintu](http://www.birdlife.fi/vuodenlintu/)