Homohäissä ryöstetään sulhanen

Suurin osa homo- ja lesbopareista tyytyy perinteisiin hääjuhliin. Häitä juhlitaan mieluiten kesällä ystävien ja sukulaisten seurassa. Maistraatissa soi häämarssi, ja moni pari polvistuu sateenkaariraidallisen vihkiryijyn päälle.

kulttuuri
YLE

Perinteisiä häärituaaleja noudattivat myös Jaakko Nurmi ja Jyri-Pekka Puolakangas, jotka menivät naimisiin vuosi sitten heinäkuussa. Heidän mielestään tutut rituaalit tekevät tilanteesta juhlavan.

- Miksi muuttaa väkisin rituaaleja, jotka on hyväksi havaittu, sanoo Nurmi.

Pariskunta tanssi häävalssin ja hääkakkua leikatessa toinen tunsi varpaissaan polkaisun. Kummallekin järjestettiin myös polttarit, perinteiseen tapaan nekin. Jyri-Pekka kiersi kaupunkia sukkahousuissa ja peruukissa, ja Jaakko pantiin ensimmäistä kertaa elämässään hevosen selkään.

Pari ei kokenut paineita tehdä mitään poikkeavaa tai radikaalia.

- Ei, me ollaan tylsiä!, Nurmi ja Puolakangas nauravat yhteen ääneen.

Yhteiskunnallisen uskottavuus on homopareille tärkeää

Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkisto on kerännyt homohääperinteistä kertovia kuvauksia vuodesta 2002. Tutkija Emilia Karjula tarkasteli aineistoa viime syksynä ilmestyneessä pro gradu -työssään, ja kirjoittaa aiheesta parhaillaan väitöskirjaa.

Hän kertoo, että valtaosa homo- ja lesboparien hääjuhlista noudattaa perinteistä kaavaa. Perinteet kertovat siitä, että yhteiskunnallisen uskottavuuden hankkiminen on pareille tärkeää.

- Hääjuhlien viettäminen on homo- ja lesbopareille uusi ilmiö. Heille on tärkeätä osoittaa, että kyseessä ovat oikeat häät. Siksi juhlat halutaan tehdä tunnistettavaksi muillekin heterohäistä tutuilla perinteillä, sanoo Karjula.

Homoparit korostavat juhlien yksilöllisyyttä

Vaikka erityisiä homo- tai lesbokulttuuriin liittyviä hääperinteitä ei ole vielä muodostunut, Karjulan mukaan parit korostavat omannäköisten juhlien merkitystä.

- Hääpäivänä saatetaan mennä vaikka ex tempore elokuviin ystävien kanssa. Vaikka toinen osapuoli kauhistelee, että eihän näin kuulu tehdä, niin suunnittelemattomuus ja kaavoista irtautuminen on kuitenkin vapauttavaa, kuvaa Karjula.

Yleinen tapa on käydä ensin maistraatissa rekisteröitymässä ja mennä sen jälkeen syömään ravintolaan tai kahvilaan. Karjula kertoo miesparista, joka ei järjestänyt hääjuhlaa, vaan kahvikutsut.

- Heidän mielestään kyseessä eivät olleet häät sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan todellakin vain kahvikutsut.

Karjulan mukaan suhtautuminen häät- ja naimisiin meno -nimityksiin kuitenkin vaihtelee. Häät voidaan liittää joko pelkästään uskonnolliseen tai heteroperinteeseen, tai laajemmin universaaliin rakkauden juhlaan, jota homoparinkin on luonnollista käyttää. Esimerkiksi Jaakko ja Jyri-Pekka eivät ajatelleetkaan käyttävänsä juhlastaan muuta nimitystä kuin häät.

Lesbot kritisoivat morsiamen roolia

Lesboparit suhtautuvat moniin hääperinteisiin kriittisesti. Karjulan mukaan morsiamen rooli kahden suvun kauppatavarana koetaan epäsopivaksi naisparin juhlassa. Roolia ilmentävät esimerkiksi morsiamen luovuttaminen vihkitilaisuudessa ja morsiamen ryöstö.

Jaakko ja Jyri-Pekka olivat kuitenkin leikissä mukana, kun Jyri-Pekan sisko järjesti yllättäen sulhasen ryöstön. Saadakseen miehensä takaisin Jaakko joutui huutamaan kovaan ääneen rakastavansa Jyri-Pekkaa.

- Enkä ole katunut, hän sanoo.

Karjulan mukaan homohäiden viettämisessä onkin paljon mielenkiintoisia ristiriitoja.

- Yhtäältä hääjuhlassa pyritään ylläpitämään sateenkaariyhteisöä ja lesbo- ja homokulttuuria. Toisaalta halutaan häivyttää eroa heterohäihin ja vedotaan siihen, että rakkaus, sitoutumisen tarve ja halu juhlia sitoutumista on kaikille sama.

Ovatko vain kunnialliset homot hyväksyttäviä?

Tutkimusaineiston kertomuksissa Karjulan yllätti se, ettei yksikään pari maininnut homofobiaa tai suvaitsemattomuutta.Jaakko Nurmi ja Jyri-Pekka Puolakangaskaan eivät ole juuri törmänneet ennakkoluuloihin häistään kertoessaan. Karjulan mukaan tämä kertoo siitä, että ainakin osa suomalaisista suhtautuu homo- ja lesbopareihin melko suvaitsevaisesti.

Naimisissa olevista homopareista onkin hyvää vauhtia tulossa yhä tavallisempi ilmiö. Samaan aikaan tutkijat keskustelevat kiivaasti "kunniallisen homon" käsiteestä.

- Ongelmana on pidetty sitä, että keskittyminen avioliitto- ja perheoikeuksiin voi sulkea pois muita elämisen tapoja. Eli hyväksytäänkö tulevaisuudessa vain ne homot, jotka haaveilevat samanlaisesta elämästä kuin heterot. Toisaalta voi kysyä, miten heteroseksuaalista on haluta elää parisuhteessa, mennä naimisiin ja saada lapsia, sanoo Emilia Karjula.

Tutkija kuitenkin toivoo, että tulevaisuudessa homo- ja lesbohäihin syntyisi omaa perinnettä.

- Toivon, että avioliittoasiat tuulettuisivat. Sukupuolineutraali juridinen toimitus voitaisiin erottaa kirkollisesta kokonaan. Lisäksi se voitaisiin erottaa myös romanttisen rakkauden lähes uskonnollisesta puolesta, pohtii Karjula.

Lähteet: Kultakuume / Jenni Stammeier