300-vuotias Ehrensvärd saa oman juhlaleivoksen

Helsinki-viikon kunniaksi kaupunginmuseo on avannut Sederholmin taloon 1700-luvun kahvilan. Kahvilassa voi viikon ajan maistella muun muassa sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin kunniaksi leivottua nimikkoleivosta.

kulttuuri

Turkkilaisilta omaksuttu kahvinjuonti vakiintui Euroopassa säätyläisten tavaksi 1600-luvulla. Vuosikymmenten mittaan herrasväki pääsi kahvin makuun Tukholmassa, sekä hiljalleen myös Turussa ja Helsingissä.

Helsingin ja koko Suomen ensimmäinen kahvihuone avattiin vasta vuonna 1773. Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppisen mukaan kallista ja harvinaista juomaa nautittiin aluksi kerran viikossa.

- Kahvia juotiin vain sunnuntaina ilman lisukkeita. Kahvi oli alkuun ylellisyystuote, eikä arvattavasti maistunut tottumattoman suuhun kovin hyvältä, sanoo Jäppinen.

Kahvilat olivat miesten kokoontumispaikkoja

Kahvi oli aluksi erityisesti naisten herkkua, mutta kahviloiden rantautuessa Eurooppaan Turkin suunnasta 1600-luvulla niistä tuli heti miesten paikkoja. Kahvihuoneissa miehet kokoontuivat juomaan kahvia, polttamaan tupakkaa ja puhumaan politiikkaa. Nykypäivän leivoskahvila on myöhäisempi, vasta 1800-luvun ilmiö.

Kahvi sai vähitellen seurakseen leivonnaisia ja pasteijoita. Ruotsin valtakunnassa kolmisensataa vuotta sitten laadituissa keittokirjoissa on runsaasti piiraiden ja pikkuleipien sekä munkkien ja vohvelien reseptejä.

Helsingin vauraiden porvarien keittiöistä löytyi jo 1700-luvun lopussa hienojen leivonnaisten valmistukseen vaadittavia erikoisvälineitä kuten munkki- ja torttupannuja, pikkuleipämuotteja ja vohvelirautoja.

Ehrensvärdin juhlaleivoksessa maistuu hasselpähkinä

1700-luvun Ruotsi-Suomessa vaikutti sotamarsalkka, kreivi August Ehrensvärd, joka suunnitteli valtakunnan itäosan puolustukseksi Loviisan ja Viaporin eli Suomenlinnan linnoitukset. Suurmies Ehrensvärdin leivosmieltymyksistä ei ole tietoa.

- Tiedetään, että hän joi kahvia, mutta mitä hän sen kahvin kanssa nautti, on valitettavasti jäänyt epäselväksi, kertoo Jäppinen.

Ehrensvärdin lempipuu oli pähkinäpensas. Tästä tutkija Jere Jäppinen keksi, että suurmiehelle täytyy tehdä hasselpähkinäleivos. Kovan etsinnän tuloksena löytyi yksi 1600-luvulta peräisin oleva resepti, jonka mukaan leivottiin hasselpähkinäleivos juhlavuoden kunniaksi.

Sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell