Saksassa valmistaudutaan jännittäviin presidentinvaaleihin

Poliittisen laskuopin mukaan Saksan uudeksi liittopresidentiksi valitaan kesäkuun lopussa Ala-Saksin pääministeri Christian Wulff. Jos kansa saisi päättää, niin virkaan nimitettäisiin entinen DDR:läinen kansalaisoikeustaistelija Joachim Gauck.

Ulkomaat

Kiireisiin presidentinvaaleihin Saksan pakottaa vasta vuosi sitten uudelle viisivuotiskaudelle valitun liittopresidentti Horst Köhlerin yllättävä ero virastaan.

Suurta kansansuosiota nauttinut Köhler reagoi erollaan väitteisiin, että hänen Saksan armeijan ulkomaankomennuksista esittämänsä käsitykset olisivat olleet ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.

- Bundeswehrin toiminnasta antamani lausunnot ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä. Olen pahoillani, että lausuntoni meille kansallisesti vaikeasta ja vaikeasta aiheesta saattoivat johtaa näin pahoihin väärinkäsityksiin, sanoi presidentti erotilaisuudessaan.

Erityisesti Köhler oli pahoittanut mielensä vihreiden ja vasemmistopuolue Linken viljelemistä väitteistä, että hän olisi sanonut kannattavansa myös sellaisia Bundeswehrin ulkomaankomennuksia, joille ei löydy katetta liittopäivien päätöksistä ja perustuslaista.

- Tällaiset väitteet vievät viraltani kaiken pohjan, presidentti totesi.

Viimeinen pisara

Pikaeroon johtanut jupakka käynnistyi Köhlerin Deutschland -radiolle antamasta haastattelusta, jossa hän sanoi, että Saksan armeijan tehtäviin kuuluu tarvittaessa myös taloudellisten intressien ja siinä yhteydessä myös kauppateiden vapauden turvaaminen.

Myöhemmin Köhler kertoi tarkoittaneensa vastaavanlaisia tilanteista kuin parhaillaan Afrikan sarvessa Somalian rannikolla, jossa myös saksalainen sotalaiva yrittää suojella kauppalaivoja merirosvoilta.

Politiikan asiantuntijoiden mukaan opposition väitteet perustuslain rajojen ylittämisestä olivat viimeinen pisara maljassa, joka oli täyttynyt tyytymättömyydestä kristillisdemokraattien ja liberaalien heiveröiseen tukeen presidentin ajatuksille erityisesti kehitysapuun liittyvissä kysymyksissä.

Jännitteitä presidentin ja hallituksen välillä oli syntynyt myös siksi, että Köhler ei allekirjoittanut automaattisesti kiireessä säädettyjä lakeja ennen kuin oli selvityttänyt niiden yhteensopivuuden perustuslain kanssa.

Hallituspuolueet ehdottavat Wulffia

Saksan presidentillä on vain niukasti todellista valtaa, mutta arvojohtajana ja suunnannäyttäjänä hänen kannanotoillaan on suuri merkitys.

Köhler toimi ennen presidentiksi tuloaan kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajana. Hänen terävät kannanottonsa maailman ja Saksan taloudesta ja esimerkiksi taloudellisen epätasa-arvon lisääntymisen vaaroista eivät miellyttäneet aina hallituspiirejä.

Liittokansleri Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU), Baijerin pääministerin Horst Seehoferin johtama kristillissosiaalinen unioni (CSU) ja ulkoministeri Guido Westerwellen johtamat vapaat liberaalit (FDP) esittävät uudeksi liittopresidentiksi Ala-Saksin kristillisdemokraattista pääministeriä Christian Wulffia.

- Hänellä on selkä sisäinen kompassi ja hän tietää, minkälaiset asiat ovat tasavallallemme tärkeitä”, kiittelee Westerwelle yhteistä kandidaattia.

Vastassa itäsaksalainen pappi

Laskennallisesti 51 -vuotiaan Wulffin valinnalle ei pitäisi olla esteitä, onhan häntä kannattavilla puolueilla valintakokouksessa 22 äänen enemmistö.

Kuviota sotkee kuitenkin oppositiossa istuvien demarien ja vihreiden yhteinen yllätysehdokas Joachim Gauck, joka on entinen ddr-läinen kansalaisoikeustaistelija ja Stasi -arkistoja valvovan ja tutkivan viraston ensimmäinen johtaja.

Tammikuussa 70 vuotta täyttänyt Gauck toimii edelleen aktiivisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävissä kansalaisjärjestöissä sekä luennoi kouluissa demokratian merkityksestä.

DDR:ssä evankelisen kirkon papiksi vihitty Gauck on kansalaisten keskuudessa erittäin suosittu. Bild am Sonntag lehden nettikyselyn mukaan yli 80 prosenttia saksalaisista haluaisi hänet presidentikseen.

Saksalaisista puolueista vain vasemmistopuolue Linke tuntee vanhasta muistista epäluuloja itäsaksalaista diktatuuria ankarasti arvostelevaa Gauckia kohtaan. Linke tarjoaakin virkaan liittopäiväedustaja Luc Jochimsenia, 74-vuotiasta eläkkeellä oleva toimittajaa. Linkellä on liittokokouksessa noin kymmenen prosentin edustus.

Merkel arvostaa

Myös Merkel on ylistää Gauckin rohkeutta Saksojen yhdistymisen edesauttajan sekä itä- ja länsisaksalaisten keskinäisten ennakkoluulojen purkajana.

- Pelko ei saa olla elämän ja kriisien kompassina sen paremmin yksityisessä kuin julkisessakaan elämässä. Se supistaa näkökulmaa ja syö tulevaisuuden rakentamisen kannalta tärkeää voimaa ja luovuutta, sanoi Gauck ehdokkuutensa julkistamistilaisuudessa.

Hänen mielestään pelkästään valtio ei ole vastuussa kansalaisten hyvinvoinnista, vaan entistä enemmän myös yhdistykset, kansalaisverkostot ja kansanliikkeet sekä yksityiset ihmiset kantavat huolta valtion tulevaisuudesta.

- Meidän on poistettava nykyinen katkera ja syvä kuilu hallitsijoiden ja kansalaisten väliltä. Meidän on rohkaistava toinen toisiamme, Gauck totesi.

Salainen vaali voi yllättää

Jos 23 valitsijaa päättäisi livetä hallituspuolueiden riveistä, ja Saksan uudeksi liittopresidentiksi valittaisiin varmana voittajana pidetyn Christian Wulffin sijasta Joachim Gauck, niin Merkelin mustakeltaisen hallituksen veikataan ajautuvan vakaviin vaikeuksiin.

Puoliksi katolisen Saksan johdossa ei olisi sen jälkeen pelkästään kahta evankeliseen kirkkoon kuuluvaa ex-ddr-läistä, vaan hallitus kärsisi myös pahan arvovaltakolauksen.

Liittopresidentin valitsee kesäkuun 30. päivänä salaisella lippuäänestyksellä liittopäiväedustajista ja osavaltioiden edustajista koostuva 1 244 -jäseninen liittokokous.

Presidentin virkaa hoitaa siihen asti osavaltioiden edustajista koostuvassa liittoneuvostossa tällä hetkellä puhetta johtava Bremenin sosialidemokraattinen pormestari Jens Böhrnsen.

Lähteet: YLE Uutiset / Petri Rönkkö