Palomiehet harjoittelevat korkealta pelastamista kiipeilypuistossa

Varsinais-Suomen palomiehet ovat saaneet hiljakkoin avatusta Flowparkista oivan harjoittelupaikan korkean paikan pelastustehtäviin. Korkealla työskentely vaatii hyvää oman kehon hallintaa, tasapainoa ja henkistä kanttia.

Kotimaa
Palomestari Marko Rostedt katsoi päältä, kun Sannimari hankkiutui pulaan.
Palomestari Marko Rostedt katsoi päältä, kun Sannimari hankkiutui pulaan.YLE / Devy Nagalingam

Flowparkissa on puiden väliin rakennettu 3-14 metrin korkeuteen erilaisia ja eritasoisia seikkailuratoja. Radoilla jokainen voi testata omaa uskallustaan ja tasapainoaan kiipeilyvarusteet päällä ja turvavaljaat kytkettyinä.

Radat toimivat myös hyvänä palomiesten harjoitteluratana. Pelastuslaitoksille tulee harvemmin pelastamiskeikkoja korkealta, joten taitoja on harjoiteltava säännöllisesti.

- Auttajasta ei saa koskaan tositilanteessa tulla autettavaa. Siksi harvinaisten tilanteiden harjoitteleminen on erityisen tärkeää, kertoo palomestari Marko Rostedt.

Yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kävi tutustumassa seikkailuhuvipuisto Flowparkin toimintaan keskiviikkona. Tutustumiskäynnillä käytiin samalla läpi huvipuiston varusteita ja tarkastettiin ratojen turvallisuutta. Pelastuslaitos myös ohjeisti paikan omistajia välineiden huollosta ja antoi vinkkejä välinekoulutukseen.

Palomiehet saivat myös koekissaksi puuhun YLE Turun toimittajan, joka pelastettiin harjoitustehtävänä puusta vajaan kymmenen metrin korkeudesta.

- Mehän joudumme tänne pelastustehtäviin yleensä puiston ollessa suljettuna eli silloin, kun puiston oma väki ei ole paikalla auttamassa pulaan joutunutta, kertoo Marko Rostedt.

- Pelastuslaitoksen vempaimet ovat vähän raskaampia kuin puiston henkilökunnan. Pelastustapa on hieman erilainen, mutta tavoite on aina sama eli se, että henkilöt saadaan turvallisesti korkealta takaisin maahan.

- Olemme tyytyväisiä siitä, että paikan omistaja on todella panostanut huvipuiston turvallisuuteen ja työntekijöiden koulutukseen. Tästä yhteistyöstä on hyötyä meille molemmille eli me katsomme, että puistossa kaikki turvallisuusasiat ovat kunnossa ja me pääsemme itse sinne harjoittelemaan aina tarvittaessa korkean paikan pelastamista, Marko Rostedt sanoo.

Kissahälytyksetkin harvinaisia

Se kuuluisa kissojen pelastaminen puusta kuuluu edelleen palokunnan tehtäviin, mutta Marko Rostedt vinkkaa, että kissa pääsee kyllä puusta ilman pelastuslaitostakin.

- Ihmisten pitäisi antaa puuhun kiivenneen kissan olla rauhassa siellä puussa. Jos koko ajan siellä puun juurella maanittelee kissaa alas, muuttuu se kissan mielestä kivaksi leikiksi, jota se tahtoo monesti jatkaa päiväkausia. Jos lopettaa maanittelun, kissa tajuaa, ettei puussa istuskelussa olekaan mitään mielenkiintoista ja tulee kyllä sieltä itse alas, vakuuttaa Rostedt.

Lähteet: YLE Turku