ESKO tietokone keski-iässä

Ensimmäinen suomalaisvoimin rakennettu tietokone valmistui 50 vuotta sitten. Tekniikan museossa oleva ESKOksi ristitty "matematiikkakone” ei ollut menestystarina, mutta sen vaikutukset ulottuvat Nokian nousuun saakka.

tiede
Suomen ensimmäisen tietokoneen eli ESKOn kehittäjät Hans Andersin (vas.), Veikko Jormo, Walter Hopmann ja Tage Carlsson.
Suomen ensimmäisen tietokoneen eli ESKOn kehittäjät Hans Andersin (vas.), Veikko Jormo, Walter Hopmann ja Tage Carlsson.Hans Andersinin arkisto
Suomen ensimmäinen tietokone ESKO
ESKO oli ensimmäinen suomalaisin voimin rakennettu tietokone. ESKOsta ei syntynyt menestystarinaa. Silti se on tärkeä osa suomalaista tietotekniikan kehitystä.

ESKO oli käytettäessä kömpelö ja epäluotettava. Sen rakentaminen kesti viisi vuotta -huomattavasti suunniteltua pidempään. Valmistuttuaan ESKO oli auttamattomasti vanhentunut ja kansainväliset kilpailijat, kuten IBM olivat vallanneet ESKOn tavoittelemat markkinat Suomessa. ESKOn käyttöikä jäi kahteen vuoteen.

Historia ei mairittele ensimmäistä suomalaisten rakentamaa tietokonetta, mutta sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. ESKOn rakentamisessa mukana olleista siirtyi Nokian edeltäjään Helsingin Kaapelitehtaaseen. Osa jatkoi mm. IBM-yhtiön parissa, osa jakoi oppimaansa Teknillisessä korkeakoulussa ja muissa yliopistoissa.

- ESKON rakentamisen lisäksi koko hanke sisälsi runsaasti tiedotusta ja koulutusta. Se oli erittäin tärkeää suomalaisille tutkijoille ja insinööreille, mutta teki lisäksi aikansa uutta teknologiaa tunnetuksi kaikille, ESKOn historiaa tutkinut Petri Paju kertoo.

ESKO rakensi modernia Suomea

ESKOn rakentamisen takana oli Matematiikkakonekomitea, joka perustettiin koneen rakentamista varten. Aikalaisten mukaan komitean tarkoituksena oli hankkia Suomeen edullinen ja nopeasti käyttöönotettava ”matematiikkakone”. Pajun mukaan Matematiikkakonekomitea oli myös kansallinen projekti.

- Matematiikkakonekomitea laajensi pian tehtäväkseen koko uuden teknologian kehittämiseen ja valtakunnallisen laskentakeskuksen perustamiseen. Laskentakeskuksen perustaminen ja kotimaisen osaamisen kasvattaminen ei ollut ensisijaisesti tekninen kehityskohde, vaan yhteiskunnallinen uudistuspyrkimys, Paju arvioi.

Pajun mukaan ESKOsta muodostui paljon julkisuutta saanut kansallinen tarina, jossa pieni Suomi sinnittelee mukana sodanjälkeisessä kiihkeässä teknisessä kehityksessä. ESKOn rakentaminen kytkeytyi myös tiedepolitiikkaan. Uuden tekniikan turvin pyrittiin vakuuttamaan päättäjät ja rahoittajat luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen rahoituksen tärkeydestä.

Kuten nykyisin, myös 50-luvulla ajatus oli, että kansakunnan kehittyminen ja menestys on sidottu teknologian kehittymiseen. Vaikka ESKOsta ei muodostunut alkuperäisten suunnitelmien mukaista kotimaista menestystä, sen vaikutukset ulottuvat tähän päivään saakka. ESKOlla ja sen rakentaneella Matematiikkakonekomitealla on merkittävä rooli suomalaisen tietoyhteiskunnan ja uudenlaisen kansainvälisen ja modernin Suomen rakentajana.

Lähteet: Yle Uutiset / Matti Keränen