Tenon hylkeet halutaan ampua

Tenolle kesäisin nousevat kirjohylkeet esitetään ammuttavaksi. Kalastajat, saamelaisyrittäjät ja maa- ja metsätalousministeriön selvitysmies poistaisivat kirjohylkeen, koska se ei kuulu jokialueen alkuperäisiin asukkaisiin.

Kotimaa
Kirjohylje asuu Jäämeren rannoilla ja syö mieluusti kalaa ja äyriäisiä. Tenoon sen vetää kutemaan nouseva emolohi.Vesa Vaarama / YLE

Tenon vuonolla, Norjassa odottaa lohen nousukautta arviolta parisataa hyljettä.

Kirjohylkeet ovat haastaneet viime vuosina Tenon kalastajat ja kalastusyrittäjät lohenpyyntikilpaan. Hylkeitä on havaittu aina Tenojoen latvoilla, Yläkönkäällä, joka on noin 200 kilometrin päässä Jäämereltä.

Erityiseksi ongelmaksi hylkeet ovat nousseet suosituissa turistikalastuspaikoissa, suvannoissa, joista lohta on saatu hyvin. Joessa nopealiikkeinen hylje saalistaa helposti nousuun lähteneitä emolohia, väittävät kalastajat.

Yrittäjä Petteri Valle kertoo, että viime kesänä kirjohylje sekoitti kalastuksen pahemman kerran Aittisuvannossa, kaksi kilometriä Utsjoelta ylöspäin. Hylje oli noussut lohen perässä suvantoon, joka vilisi emokaloja.

- Tuolla se makasi kivellä kuumina kesäpäivinä. Se sekoitti koko suvannon kalastuksen. Kalat olivat paniikissa eikä kalastuksesta tullut mitään.

Kirjohylje siirtyi lopulta ylemmäs Yläkönkäälle, ja norjalaiset ampuivat sen. Myöhemmin joesta nostettiin kaloja, joista oli kyljestä pala poissa tai ne olivat muuten vioittuneet.

- Muutamassa kalassa vauriot olivat niin pahoja, ettei niitä voinut palauttaa jokeen. Näin teemme hyville emokaloille, jotka saavat yleensä jatkaa matkaa kutemaan ylös.

Hylje ei kuulu Tenoon

Kirjohylje ei ole Tenojoen luontainen asukas. Sen pääasiallinen asuinalue on pohjoisen Jäämeren rannalla, Norjassa ja Venäjällä. Hylkeen lähin pysyvä asuinpaikka on Tenonvuonossa, hiekkasärkkien alueella.

Kirjohylje on nopealiikkeinen ja muita lajitovereitaan pienempi. Se liikkuu ketterästi vedessä ja on pituudeltaan noin 140-170 senttiä ja painaa noin 130 kiloa.

Tutkijatohtori Eero Niemelän mukaan kirjohylje nousee Tenolle syömään. Se saapuu nousulohien kanssa aivan Tenon latvoille ja laskeutuu sitten takaisin merelle tai vuonoon.

- Tenon suulla olevien hiekkasärkkien alueella, estuaarissa majailevat kirjohylkeet elävät hyvin pitkälti valtavissa parvissa esiintyvillä tuulenkaloilla, sanoo Niemelä.

Hylkeet syövät myös mereen palaavia lohia, joita kutsutaan talvikoiksi, koska ne ovat viettäneet talven joessa. Kesällä kun lohien nousukausi kutupaikoille alkaa, osa hylkeistä seuraa lohia aivan Tenon latvoille asti, kertoo Niemelä.

Kirjohylkeiden määrä on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun viime vuosien aikana. Niemelän mukaan tä'hän on syynä heikentynyt kalastus merellä, Tenovuonon alueella. Aikaisemmin moottorit ja kalastus häiritsivät hylkeitä niin, etteivät ne uskaltaneet jatkaa Tenolle.

- Nyt kalastus on vähentynyt ja uusia kirjohylkeitä tulee Tenon suualueelle ja nousukalan mukana Tenojokeen.

Ampumalla hylkeet pois

Kalastajat, paikalliset asukkaat ja riistaviranomaiset haluaisivat poistaa Tenojokeen kuulumattoman kirjohylkeen ampumalla. Norjassa hylkeen pyytäminen on sallittua, sitä metsästetään kiintiöperiaatteella.

- Käytännössä se tarkoittaa täällä Tenolla sitä, että jos hylje aiheuttaa ongelmia, se pyydystetään myöhemmin ampumalla tuolla Norjan puolella, Yläkönkäällä, kertoo Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Guttorm.

Maa- ja metsätalousministeriön selvitysmies, Lapin riistanhoitopiirin riistapäällikkö Teuvo Eskola esittää omassa selvityksessään, että ainoa keino poistaa kirjohylje Tenojoelta on ampumalla metsästys. Aivan kuten tehdään kanadanmajavan kohdalla.

- Kyse on meidän luontoomme kuulumattomasta lajista, hän sanoo.

Eskola esittää ministeriön tilaamassa selvityksessä, että luodaan ampujaverkosto, joka ryhtyy pytämään hyljettä. Samalla luodaan lupa-alue, jossa metsästys sallitaan koulutetuille ampujille. Riistanhoitoyhdistys nimeäisi ampujat.

Ministeriön selvityksessä Tenolle halutaan luoda järjestely, jossa luvanhaku olisi joustavaa ja keskitettyä. Lupa tulisi saada yhtä ripeästi kuin nyt saadaan poroja teurastavan suden poistamiseen, sanoo Eskola.

Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Christian Krogell ei innostu ainakaan nykyisillä tiedoilla myöntämään lupaa kirjohylkeen pyyntiin. Hänen mukaansa kirjohylkeen aiheuttamista haitoista ei ole vielä riittävää tietoa.

- Ministeriö seuraa tilannetta, mutta vielä emme ole valmiit myöntämään lupaa kirjohylkeiden metsästykseen. Tätä tukevat myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoilta saadut tiedot.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Torvinen