Aamun lehdet

Perjantain lehdet arvioivat tänään eronpyyntönsä jättävän pääministerin Matti Vanhasen kautta. Lisäksi ruoditaan mm. EU:n aikeita lisätä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja suomalaispoliitikkojen haluja pitää kiinni asuntolainan korkovähennysoikeudesta.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

Vanhasen työskentely pääministerinä on ollut hänen itsensä näköistä: rauhallista ja väritöntä hallinnointia, arvioi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) pääkirjoituksessaan.

Erikoisiakin piirteitäkin lehti löytää Vanhasen johtamistyylistä. Esimerkkinä Vanhasen halu pitää hallituksen keskeneräiset asiat piilossa julkisuudelta. Salailu on lehden mielestä avoimen demokratian pelisääntöjen vastaista.

Vanhasen kakkoshallituksen saavutuksiin Helsingin Sanomat laskee sen, että itsenäisyyden ajan pahin lama jätti lopulta aika pienet vauriot - sillä varauksella, ettei uusi lama odota nurkan takana.

Kaikkiaan lehti toteaa Vanhasen suoriutuneen urakastaan kunnialla, joskaan ei loistavasti.

Sotkut söivät julkisuuskuvaa

Forssan Lehti arvioi puolestaan pääkirjoituksessaan, että Matti Vanhanen tullaan muistamaan hyvin hoidetusta pääministeriajasta, mutta myös yksityiselämän sotkuista, jotka söivät hänen julkisuuskuvaansa rotan lailla.

"Julkisuus on pitänyt maan pääministeriä otteessaan, mutta Matti Vanhanen voi katsoa myös peiliin. Pelin olisi voinut pelata paremmin tarkemmalla harkinnalla", lehti kirjoittaa.

"Vanhanen jättää hallituksen, mutta ei politiikkaa. Vaalirahasotku ja yksityiselämän käänteet pitävät kansanedustajan työhön keskittyvän Vanhasen otsikoissa edelleen", ennakoi Forssan Lehti.

Rahoitusmarkkinat eivät kaipaa lisää sääntelyä

Kauppalehti ruotii pääkirjoituksessaan EU:n pyrkimystä lisätä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. Lehden mukaan rahoitusmarkkinoille ei tarvita uusia kalliita sääntelytoimia.

Lehti arvioi, että EU-maiden pankit kestävät eilisen huippukokouksen päätöksen julkistaa pankkien stressitestit vaikka nimet mainiten, koska pankkien tila on pääosin tiedossa osavuosikatsausten ja valvontaviranomaisten raporttien perusteella.

"Testitulokset eivät muuta asetelmaa, jossa pankit ovat lainanneet velkaantuneille valtioille tolkuttomasti rahaa usein toisten valtioiden ja keskuspankin kanavoimilla vakuuksilla", Kauppalehti kirjoittaa.

Parempi kasvu on saatava aikaan kannusteilla, lehti perää.

Jos vakavavaraisuusvaatimuksia ja sääntelyä kiristetään ja pankit velvoitetaan rahoittamaan pankkien kriisinratkaisurahastoa, lehden mukaan rahoituskulut kasvavat automaattisesti.

"Millä tavalla kasvu rahoitetaan EU:ssa ja Suomessa, jos yritykset joutuvat maksamaan rahoituksesta yhä enemmän pääomapulan pahetessa", Kauppalehti kysyy.

Luottamus talouteen jopa liian vahva

Sanomalehti (siirryt toiseen palveluun)Ilkka (siirryt toiseen palveluun) kyseenalaistaa puolestaan poliitikkojen halua pitää kiinni asuntolainojen verovähennysoikeudesta. Lehden mukaan vähennyksistä nauttivat kuvittelevat, että se helpottaa oman asunnon ostourakkaa. Todellisuus on Ilkan mielestä kuitenkin usein toisenlainen.

"Jos laskee korkovähennyksen merkityksen ja vertaa sitä korkojen nousuun, paksumpiin lainamarginaaleihin, asuntojen kallistumiseen, kiinteistöverojen mahdolliseen korotukseen sekä korkeampiin energia- ja jätemaksuihin, korkovähennys paljastuu lopulta varsin mitättömäksi osaksi kokonaislaskelmaa."

Ilkka epäilee, että johtavien poliitikkojen vähennystä puolustavat kannanotot saattavat yllyttää monta perhettä ottamaan ylisuuren riskin lainanmaksukykyään pohtiessaan.

"Suomalaiset poliitikot ovat poikkeuksellisen hyvin pystyneet pitämään yllä optimismia talouskriisin keskellä. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on vahva, jopa vaarallisen vahva", lehti arvioi.

Lähteet: YLE Uutiset